Alkuun
25.3.2016
video ja kuvat: Nina Karlsson ja Annukka Pakarinen teksti: Tuija Sorjanen

Viittomakieli on kulttuuria ja tarvitsee omia ohjelmia

 

Viittomakielisten ohjelmatarjonnassa ollaan matkalla parempaan suuntaan, mutta parannettavaa on vielä. Entä voisiko Salkkareihin tulla viittomakielinen hahmo?

 

Viittomakielisten huomioinnissa mediassa olisi parantamisen varaa. Kuurojen liiton erityisasiantuntija Antti Mäkipää sanoo, että tällä hetkellä viittomakielisiä ei huomioida mediassa lainkaan tyydyttävästi. Suomalainen ja erityisesti suomenruotsalainen viittomakielen tarjonta ohjelmapalveluissa on sangen ohutta.

 

Viittomakielisten palveluiden tarjoaminen olisi oleellista, koska viittomakieli on kieli siinä missä muutkin. Suomessa on noin 5000 viittomakieltä käyttävää kuuroa ja huonokuuloista, ja viittomakieltä käyttävät myös esimerkiksi kuurojen perheenjäsenet. Monelle se on äidinkieli. Kuurojen liiton mukaan viittomakieliset määrittelevät itsensä kieli- ja kulttuurivähemmistöksi.

”Viittomakielisten oma kieli on tiedon saavutettavuudessa ensisijaista”. Mäkipää sanoo.

 

Edistysaskelia on kuitenkin otettu. Yleisradio tarjoaa päivittäin viittomakieliset uutiset ja esittää viikottain 10-minuuttisen Viikko viitottuna -lähetyksen. Eduskunnan kyselytunnit ja Pressiklubi näkyvät viittomakielelle tulkattuina ja Yle on huomioinut viittomakieliset myös lastenohjelmissaan. Teksti-tv:stä saa radio- ja televisiotoiminnasta säädetyn lain perusteella tekstitykset melkein kaikille ohjelmille.

 

Loppukeväästä Ylen kanavilta voidaan odottaa ohjelmasarjaa, jossa suomalainen viittomakielinen päähenkilö matkaa viittomakielisessä Amerikassa, Mäkipää vinkkaa.

 

Ylen viittomakielisten uutisten toimittaja Mikaela Tillander huomauttaa, että tekstityspalveluista hyötyvät muutkin kuin kuurot ja kuulovammaiset; esimerkiksi tavalliset ihmiset, jos ympärillä on meluavia lapsia.

 

Tillander sanoo, että Yle pyrkii jatkuvasti parantamaan viitomakielisten ohjelmien tasoa.

”Olisi mukavaa, jos kaupallisetkin mediat kiinnostuisivat tästä.”

 

Yhtä kaikki viittomakielilain hengen toteutuminen vaatisi nykyistä suurempaa panostusta, Antti Mäkipää sanoo.

 

Televisio-ohjelmien lisäksi viittomakieliset pitäisi huomioida erityisesti vaaratiedottamisessa ja verkkosivuilla, Mäkipää sanoo. Jotkut verkkosivut, esimerkiksi helsinginseutu.fi ja suomi.fi, ovat jo tuottaneet sisältöään myös viittomakielellä.

 

 

Osaajia on

 

Tärkeää olisi, että viittomakielten ymmärrettäisiin olevan kieliä ja että kyse on erään ihmisryhmän omasta kulttuurista. Tulkkaus ei korvaa sitä, että ohjelmia tehtäisiin viittomakielellä.

 

Osaajia on, Mäkipää sanoo. Suomessa on viittomakielisiä toimittajia, uutisankkureita, tuottajia ja esiintyjiä.

”Ja paras tekijä viittomakieliselle ohjelmalle on varmastikin viittomakielinen itse”, Mäkipää sanoo.

 

Kuurojen liitto osaltaan pyrkii vastata tarpeeseen. Liiton kautta viittomakieliset mediaosaajat voivat saada valmiuksia työelämään ja kehittää viittomakielisiä tuotantoja. Liitto tuottaa itse viittomakielistä ohjelmistoa.

 

Mäkipään mielestä valtamedian ohjelmiin pitäisi ottaa esimerkiksi viittomakielisiä asiantuntijoita. Viittomakielisiä pitäisi näkyä mediassa siinä missä muitakin.

”Toivottavasti tulevaisuudessa viittomakielinen toimittaja voi työskennellä omalla kielellään ja tehdä työtä suurelle yleisölle. Silloin vaan järjestetään ohjelma sillä tavalla, että tämä on mahdollista.”

 

Tällä hetkellä viittomakieliset kouluttautuvat Mäkipään mukaan media-alalle samoissa oppilaitoksissa kuin suomenkielisetkin.

”Opiskelijavalinnoissa ei tietenkään saa tapahtua syrjintää. Valitettavasti olemme viime aikoina saaneet lukea uutisista tällaisista tapauksista”, Mäkipää sanoo.

 

 

Viittomakielinen hahmo vaikka Salkkareihin?

 

Tärkeää olisi Kuurojen liiton mukaan myös se, että viittomakielisiä näkyisi fiktiossa ja kulttuurin puolella.

”Viittomakielisten tunnettuushan kasvaa kulttuurin ja viihteen puolella. Esimerkiksi Signmark on tuonut todella suurta näkyvyyttä ja pr:ää viittomakielisten yhteisölle.”

 

Suomen suosituin tv-sarja Salatut elämät on esitellyt katsojille vuosien saatossa useiden vähemmistöjen fiktiivisiä edustajia. Salkkareiden tuottaja Marko Äijö sanookin, ettei viittomakielisen hahmon käsikirjoittaminen sarjaan olisi millään lailla mahdoton ajatus.

”Viittomakieltä tuntemattomalle yleisölle voisi tekstittää. Ja joku hahmoista joutaisi hyvin opetella viittomakielen”, Äijö sanoo. ”Varmaan tällaiselle olisi tilausta vaikka kuinka.”

 

Äijö sanoo Salkkareiden ”osoittautuneen taipuisaksi” erilaisten vähemmistöjen esittämisessä ja että yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutuminen ajaa tiimiä kirjoittamaan sarjaan myös valtakulttuurista poikkeavia hahmoja.

 

Salattujen elämien käsikirjoitustiimi on noin neljä kuukautta edellä sitä, mitä televisiossa nähdään. Valtaväestöön kuulumattoman hahmon kirjoittaminen alkaa taustatöiden tekemisellä, Äijö kertoo. Joku tiimistä ottaa huolehdittavakseen, että hahmo on uskottava ja todenmukainen.

”Emme halua jäädä kiinni tekemättömistä kotiläksyistä ja pahimmillaan tahtomattamme loukata jotakuta katsojaa.”

 

Lopulta kaikki on kiinni siitä, miten uusi hahmo saadaan solahtamaan juoneen. Äijö suorastaan lupaa ottaa asian esille käsikirjoitustiiminsä kanssa.