Alkuun
5.9.2016
teksti: Ilkka Pernu, kuvat: Touko Hujanen

Työtä vieroksuva nuoriso on myytti

 

Väitetään, että nuoret ovat laiskoja ja ylimielisiä. Se ei ole totta. Nuorten työllistymisen esteenä ovat aivan muut tekijät.

 

”Aina kun hakee töitä, pitää varautua siihen, että joutuu kehumaan itseään”, sanoi erityisopettaja Marko Kalliopää Ohjaamo Helsingissä. Paikassa annetaan nuorilla neuvontaa muun muassa työhön ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.

 

Nuorisojoukko hörähti ääneti Kalliopään sutkautuksille. Käynnissä oli Duunitreffit-tapahtuma, jossa nuoret saivat konkreettista apua töiden haussa. Apu todellakin on tarpeen. Useita työpaikkoja ja työhaastatteluja kolunneelle aikuiselle työnhaun kaava voi olla itsestään selvä, mutta ensimmäistä työpaikkaansa hakevalle nuorelle kaikki on uutta ja pelottavaa.

 

Tänä maaliskuisena torstaina Ohjaamossa oli erilaisia pisteitä, joissa nuoret saivat lisätietoja työnhaun eri vaiheista – työhakemuksen laatimisesta, siitä, miten puhutaan tulevalle työnantajalle itsestä ja miten rentoudutaan työhaastattelussa. Aivan aluksi jokainen nuori sai täytettäväkseen vihkon, johon kirjattiin omia vahvuuksia ja kiinnostuksenkohteita. Ohjaamon seinälle heijastettiin sanoja ja ammatteja, jos oma pää löi tyhjää.

 

”Mikä se on, kun tekee käsillä?” yksi tyttö kysyi muilta. ”Kätevä?” toinen ehdotti.

 

Ohjaamossa annettiin konkreettisia neuvoja työnhakuun: katso silmiin, älä jauha purkkaa, ole kohtelias. Nämä ovat taitoja, joita ei peruskoulussa välttämättä opeteta. Tutkimuksissa nuoret ovat kertoneet, että koulu ei valmenna heitä työnhakuun. Myöskään työelämässä pitkään olleiden neuvoista ei välttämättä ole apua. Työelämä on isossa muutoksessa. Työterveyslaitoksen tutkijan Auli Airilan mukaan nuorilta vaaditaan aivan uudenlaisia taitoja.

 

”Nuorilta odotetaan kykyä toimia sekä muiden kanssa että itsenäisesti. Heidän pitäisi osata vuorovaikutteisten välineiden käyttö. Myös itsensä ilmaisu korostuu entistä enemmän. Muita tärkeitä taitoja ovat ainakin kuuntelutaito ja päätöksentekokyky. Uutena on verkosto-osaaminen.”

 

Kaikki taidot eivät ole täysin uusia, mutta nykyään ne tulevat entistä vahvemmin esiin, ja jokaisen tulisi osata kaikkea. Joidenkin tutkimusten mukaan sosiaaliset taidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä. Miten ihmeessä nuoret pärjäävät tällaisten vaatimusten edessä?

 

Duunitreffit-tapahtumassa muun muassa opeteltiin video-cv:n tekemistä.

 

 

Nuorilla on perinteinen suhde työntekoon

 

Pukeudu siististi, mutta ole oma itsesi. Persoona saa näkyä!

Näytä motivaatiosi ja perustele hakemuksessasi, miksi haet juuri tätä paikkaa.

Jännittämistä ei tarvitse salata työhaastattelussa. Voit mainita jännityksestä haastattelijalle.

 

Tällaisia neuvoja nuorille annettiin Duunitreffit-tapahtumassa. Päteviä neuvoja kelle tahansa. Kun kouluttautunut aikuinen hakee töitä, hänellä on yleensä selvä näkemys siitä, millaista työtä hän haluaa tehdä. Mutta millainen suhde nuorilla on työntekoon?

 

Julkisuudessa puhutaan y-sukupolvesta, jolle työn mielekkyys ja itsensä toteuttaminen on rahaa tärkeämpää. Tutkijoiden mukaan se pitää osittain paikkansa. Tutkimustulokset vaihtelevat; toisaalta nuorisobarometreissä korostuu se, että työ on nuorille vain tapa rahoittaa vapaa-aikaa, mutta toisaalta nuorilla näyttäisi olevan perinteinen suomalainen suhde työhön.

 

”Siltä ei odoteta ihmeellisyyksiä. Riittää, että palkka on tavallinen, työajat ovat säännölliset ja töissä viihtyy”, sanoo työterveyslaitoksen tutkija Anne Salmi. Kun nuorilta on kysytty hyvän työntekijän ominaisuuksia, vastaukset ovat olleet hyvin konservatiivisia: täsmällisyys, reippaus, ahkeruus, luotettavuus, motivaatio ja oma-aloitteisuus.

 

”Ei voi sanoa, että hurjaa murrosta olisi. Vain pienelle ryhmälle nuoria työn merkitys on muilla elämän alueilla”, Salmi sanoo.

 

On yksi asia, jota nykynuoret odottavat työelämältä aiempia sukupolvia enemmän. He kaipaavat työstään paljon palautetta. Syy tähän löytyy koulumaailmasta. ”Itsearviointi ja palautteen antaminen ja saaminen ovat nykyään koulussa arkipäivää. Nuoret odottavat, että se jatkuu myös työelämässä. He eivät ymmärrä oman työn merkitystä pelkästään esimiestyön kautta.”

 

 

Aivomme eivät ole pysyneet työelämän tahdissa

 

Duunitreffit-tapahtumassa maaliskuussa oli mukana myös rekrytoijia, ja heillä oli hyvä käsitys siitä, millaisia virheitä nuoret tekevät. Heillä oli yksi perusohje: vastatkaa, hyvänen aika, puhelimeen.

 

”Jos hakee töitä, pitäisi sen jälkeen olla tavoitettavissa. On tosi yleistä, että nuorta ei saa kiinni. Se on tullut vastaan tänä keväänä. Ja kohteliaisuus on tärkeää – sama ihminen voi tulla vastaan unelmaduunissa”, sanoi puhelinmyyntiin ja asiakaspalveluun erikoistuneen GoExcellentin rekrytoija.

 

Eivätkö nuoret ole sitoutuneita työhön? Asiasta ei ole tehty luotettavaa tutkimusta. Työterveyslaitoksen tutkijan Anne Salmin mukaan kyse on ennemmin siitä, että eri sukupolvilla on erilainen suhde työhön. Nykypäivän nuoret ovat kasvaneet epävakaaseen työelämään eikä kukaan odota pysyvänsä samassa työpaikassa läpi elämänsä. Sen tähden yksittäisiä työpaikkoja ei koeta niin merkittäviksi. Lyhyet työsuhteet synnyttävät tutkijoiden mukaan omia ongelmia nimenomaan oppimiseen.

 

”Jos siirrytään työpaikasta toiseen tiuhaan, kokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Asiantuntijuuteen oppiminen ja harjaantuminen vie useamman vuoden. Aivomme eivät ole muuttuneet, vaikka työelämä on”, Anne Salmi sanoo.

 

Toisaalta tutkijat näkevät tässä myös mahdollisuuksia. Nuoret ovat nopeampia oppijoita. ”Ulkoa oppiminen ja yksityiskohtien mieleen painaminen on ripeämpää. Todella monella työpaikalla digitaalisista taidoista on valtavasti hyötyä.”

 

Nuorten luontaisista taidoista on hyötyä nykyaikaisessa työelämässä, joten turhautumista ja alemmuudentunnetta ikääntyviin työntekijöihin on vähemmän. Onnistumisen kokemukset ovat työelämässä viihtymisessä tärkeitä.

 

Duunitreffit-tapahtumassa opetettiin nuoria varautumaan vaikeisiinkin työhaastattelukysymyksiin: Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? Miksi haet tätä työpaikkaa? Miten toimit paineen alaisena? Mitä haluat kysyä meiltä?

 

 

Nuoret yrittäjät ovat vaarassa uupua

 

Duunitreffit-tapahtumassa nuoret saivat kuulla monelta aikuiselta, että työntekijät haluavat tietää heistä kaiken. Ei riitä, että puhutaan vain työstä. Nuorella ei välttämättä ole lainkaan palkkatyökokemusta, mutta – jos hän ei ole koko elämäänsä sohvalla maannut – muitakin kokemuksia on kertynyt: vapaaehtoistyöt, harrastukset, järjestötoiminta. Niistä kaikista potentiaaliset työnantajat haluavat kuulla.

 

”Kaikesta tekemisestä, jos se ei ole kauhean paheellista, kertyy osaamista”, Salmi sanoo. Hän kannusti nuoria tietoisesti rakentamaan oman osaamisen polkua tai karttaa.

 

Kilpailu työpaikoista on kovaa – myös nuorilla. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan viime vuonna nuoria 15–24-vuotiaita oli työttömänä 73 000. Työttömyysaste oli 22,4 prosenttia, mikä oli lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuodesta 2012 lähtien, ja viimeksi nuorisotyöttömyys on ollut yhtä korkeana 1990-luvun lopulla laman jälkimainingeissa.

 

Tutkijoiden mukaan erityisesti kahdella ryhmällä on vaikeuksia työelämässä: maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ja yrittäjien lapsilla. Vaikka heidän verkostonsa olisivat kunnossa, omaa osaamista ei aina tunnisteta. Tutkijat eivät tarkkaan tiedä, mistä tämä johtuu.

 

Yksi vaietuista aiheista on nuorten työntekijöiden uupuminen. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa, jossa työpaikoista on kova kilpailu, paineet ovat suuremmat kuin ennen.

 

”Nuoriin kohdistuu valtavia odotuksia ja paineita. Nuorelle näistä mainitseminen voi olla kova paikka”, Anne Salmi sanoo. Korkein uupumisen riski on nuorilla yrittäjillä. Tähän ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, kun yhteiskunta patistaa nuoria ryhtymään yrittäjiksi. Startup-sankaruudella on kääntöpuolensa, johon pitäisi myös satsata yhteiskunnan varoja. Muuten meillä on pian taas uusi sukupolvi, joka kärsii burnoutista.

 

Totuus silti on, että työpaikat katoavat vanhoista isoista organisaatioista ja teollisuudesta. Suurin osa työpaikoista syntyy nuoriin yrityksiin.

 

”Aika näyttää tilastojen muodossa, miten lopulta käy. Tällä hetkellä 90 prosenttia työskentelee pk-yrityksissä. Työelämään kiinnittyminen on entistä hankalampaa”, Salmi sanoo.

 

Improvisaatioharjoituksessa opeteltiin olemaan sinut jännityksen kanssa. ”Jännityksessä ei ole mitään vikaa. Antakaa sen möyriä. Ei jännitys lähde, jos sitä ruoskii. Jännittäminen pitää hyväksyä”, teatteripedagogi Milla Kortemaa sanoo.

 

 

Työhaastattelu vaatii rohkeutta

 

Tiukassa työelämässä jo työhaastatteluun pääseminen on puoli voittoa. Mutta ilo on ennenaikaista, jos haastattelu menee penkin alle.

 

”Usein nuori lukkiutuu, kun eteen tulee iso kysymys”, sanoi Ohjaamo Espoon asiantuntija Jens Kirkland Duunitreffit-tapahtumassa. Hän päivysti pisteellä, jossa nuori sai tulla kuvitteelliseen työhaastatteluun. Kirkland oli yksi kuvitteellisista työnantajista.

 

Kerro, missä olet hyvä -kysymys voi jäädyttää ihmisen kuin ihmisen. Epävarman nuoren voi olla vaikeaa lonkalta kehua itseään. Siksi Kirkland kehotti työnhakijoita miettimään etukäteen olennaisia kysymyksiä. Yleensä työnantajat kysyvät samat kysymykset. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? Miksi haet tätä työpaikkaa? Miten toimit paineen alaisena? Miten voit olla hyödyksi yrityksellemme? Mitä haluat kysyä meiltä?

 

Mutta nyt Ohjaamossa alkoi tapahtua. Työhaastattelupisteen vieressä teatteripedagogi Milla Kortemaan oli kerännyt piiriin joukon nuoria.

 

”Ketä mahtaa jännittää?” hän kysyi. Kaikki nostivat käden ilmaan.

 

”Jännityksessä ei ole mitään vikaa. Antakaa sen möyriä. Ei jännitys lähde, jos sitä ruoskii. Jännittäminen pitää hyväksyä.”

 

Kortemaa veti Duunitreffeissä improvisaatioharjoituksia, joissa pyrittiin rentoutumaan työhaastattelua varten. Välillä pestiin käsiä näkymättömällä saippualla, välillä napattiin naapurin peukaloa ja naurettiin omille maneereille. Kortemaan avulla nuoret etsivät omaa tapaa olla luontevasti – jännittävässä tilanteessa helposti on joko liian jäykkä tai liian rento.

 

Kahdenkymmenen minuutin mittaisen improvisaation jälkeen Kortemaa itsekin oli hengästynyt. Työhaastattelu voi olla samanlainen ponnistus kuin teatterilavalle nouseminen. Se vaatii suurta rohkeutta. Hänen mukaansa nuoria parjataan aivan syyttä. Nuoretko muka laiskoja työnvieroksujia, jotka tuhahtelevat työtarjouksille. ”En näe, että nuoret olisivat ylimielisiä. Ongelma on yhteiskunnan asenne ja ilmapiiri.”

 

Hänen mukaansa nuoret pärjäävät, kunhan he hieman valmistautuvat ja tulevat omana itsenään, ilman roolia. Se riittää. Työhaastattelussa usein yksi ainoa kysymys kertoo vastaajasta kaiken olennaisen: kerro hieman itsestäsi. Mitä itse vastaisit?

 

RAY:n Paikka auki -avustusohjelma edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään sekä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Paikka auki -avustusohjelman kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat, vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta vailla olevat nuoret. Lisätietoja avustusohjelmasta täältä.