Alkuun
14.7.2015
Teksti: Helmiina Suhonen kuva: Nina Karlsson

Tutkimus: Suomessa yksinäisimpiä ovat nuoret aikuiset

Nuorista aikuisista 15 prosenttia kokee olevansa jatkuvasti yksinäinen. Nuorisotutkijan mukaan nyky-yhteiskunnassa ujoilla ja herkillä on suurin riski jäädä piirien ulkopuolelle.

 

Suomalaisilla on keskimäärin 18 ystävää, mutta neljällä prosentilla ei ole yhtäkään. Tämä selviää Raha-automaattiyhdistyksen teettämästä tuoreesta yksinäisyyttä käsittelevästä tutkimuksesta. 11 prosenttia vastanneista kertoo olleensa viimeisen vuoden aikana usein yksinäinen. Hälyttävää on, että erityisesti nuoret aikuiset ovat yksinäisiä. Heistä yli 20 prosenttia kokee, ettei kuulu mihinkään ryhmään tai yhteisöön.

 

”Nykyisin työelämässä, harrastuksissa ja kaveripiireissä on korkea kynnys osallistua. Toiminta on usein hyvin suorituskeskeistä ja kilpailullista”, sanoo nuorisotutkija Pirjo Junttila-Vitikka.

 

Nuorten työttömyyden ja harrastusten kilpailukeskeisyyden lisäksi Junttila-Vitikan mielestä yleiset asenteet ovat koventuneet. Ujoutta ja herkkyyttä karsastetaan ja pidetään heikkoutena. Moni yksinäinen kertoo olevansa ujo. Jo koulussa opetetaan, että esimerkiksi työelämässä pärjää, kun osaa markkinoida ja kehua itseään.

 

”Nykykulttuurissa julkisesta arvostelusta on tullut yhä hyväksyttävämpää. Kuka tahansa voi sanoa vaikka netissä, että et ole cool. Pelko arvostelusta voi johtaa siihen, että herkkä ihminen alkaa vältellä ihmisiä ja vain käpertyy kämpille.”

 

Yksinäisyyden on todettu olevan ylipainoa vaarallisempaa terveydelle. Yksinäisyys on tutkimusten mukaan periytyvää, ja se aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta ja työkyvyn heikentymistä. Yksinäisistä 70 prosenttia on kärsinyt vuoden sisällä masennuksesta, ja joka neljännellä on ollut itsemurha-ajatuksia.

 

 

Ensin kotoa ulos

 

Sosiaalisena olentona ihminen tarvitsee toisten ihmisten seuraa ja kosketusta. Etenkin nuorille vertaisten hyväksyntä on tärkeää. Ujon on kuitenkin vaikea noin vain lähteä tutustumaan uusiin ihmisiin.

 

”Jos on tullut haavoitetuksi aiemmissa ihmissuhteissa ja itsetunto on heikko, tarvitaan tukea. Jokainen voi tehdä jotain, mutta myös yhteiskunnan pitää kantaa huolta”, Junttila-Vitikka sanoo.

 

Junttila-Vitikan mielestä aluksi voi ottaa pieniä askeleita muita ihmisiä kohti. Ensin voi vain lähteä kotoa ulos kaupungille tai kirjastoon. Pääasia on, että lähtee tekemään jotain sellaista, mistä pitää. Yhteiskunnan on hänestä autettava tarjoamalla matalan kynnyksen pienryhmätoimintaa ja valmennusta.

 

Järjestötoiminta on yksi keino päästä tekemisiin toisten ihmisten kanssa. RAY:n tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta toimii vapaaehtoisena järjestöissä, ja lähes 70 prosenttia heistä kokee järjestötyön ehkäisevän yksinäisyyttä. Suomalaiset ovat myös valmiita auttamaan muita: yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo olevansa valmis tekemään jotain ainakin omassa lähipiirissään.