Alkuun
27.10.2015
Teksti: Sanna Kontkanen, Kuvat: Ville Juurikkala

Tavaraa riittää - nyt on ajan vuoro

- Olemme uuden äärellä. Olemme rakentamassa monikulttuurista Suomea, aloitti keskustelutilaisuuden vetäjä Janne "Rysky" Riiheläinen.


Turvapaikanhakijat ovat täällä. Tavaraa on jo riittävästi, sillä ihmiset ovat lahjoittaneet avokätisesti. Parisenkymmentä joensuulaista saapui 21.10. pohtimaan, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.


Joensuussa ollaan päivän polttavien kysymyksien äärellä. Joensuun lähialueella on kolme vastaanottokeskusta: Lieksassa, Kontiolahdella ja Kiteellä. Näissä on tällä hetkellä yhteensä 600–700 asukasta. Lisäksi ovat hätämajoituspaikat Vaiviossa ja Enossa, sekä kolme alaikäisten yksikköä.


Auttaminen on kestävyyslaji


Keskustelun alustajina olivat monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen JAKE-hankkeesta ja Alain Minguet Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry:stä – Alain itsekin maahanmuuttaja Belgiasta.


- Tärkeintä ovat luottamus ja sitoutuminen vapaaehtoistyöhön. Auttamisen keinoja on monia. Kotoutuminen alkaa ruohojuuritasolla. Kaikki ihmiset ovat lopulta aika samanlaisia, rohkaisevat Elonheimo ja Minguet.


Yksi keskustelijoista koki vaikeaksi keksiä puheenaiheita, kun ei tiedä toisen taustoista ja ehkä rankoistakin kokemuksista. Elonheimo kannustaa kohtaamaan ihmiset tasavertaisesti, kuuntelemaan paljon. Tarvitaan apua ja aikaa, ei säälimistä, keskustelussa todettiin.


Yksi tilaisuuteen osallistujista kertoi vieneensä pakolaisia pilkkimään, toinen luontoretkelle. Joku kertoi soittaneensa barokkimusiikkia vastaanottokeskuksessa. Musiikki oli innostanut ihmisiä tanssimaan.


Vapaaehtoistyötä pakolaisten kanssa tehneet kertoivat avoimesti kokeneensa pelkoa, epävarmuutta ja ennakkoluuloja.


Eloheimo toteaakin, että nyt tarvitaan nimenomaan ihmisten välisiä kontakteja. Kahdensuuntainen kotoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Voimme oppia itsekin.


Lumipalloefekti


Musiikki, jalkapallo, käsityöt, ruoanlaitto. Siinäpä muutama kansainvälinen kieli. Toiminta on tärkeää, sillä monella päätöstä odottavalla turvapaikanhakijalla ei ole tekemistä. Myönteisen päätöksen jälkeen he pääsevät muuttamaan kuntiin. On tärkeää aloittaa kotouttaminen jo heti alussa.


- Nyt tarvitaan ihmisiä. Käytännön kotouttaminen voi olla pieniäkin tekoja. Kauppakäynti. Suomen perussanaston opettaminen. Luontoretkiä. Harrastustoimintaa. Leikkimistä lasten kanssa.



Minguet sanoo, että yhteisellä tekemisellä on lumipalloefekti. Se vaikuttaa positiivisesti koko yhteisöön. Tietoa jaetaan eteenpäin, ja ihmiset rohkaistuvat tulemaan mukaan ja osallistumaan toimintaan.


Yksi keskustelijoista harmittelee vastaanottokeskusten syrjäisiä sijainteja, mutta riittävän isoja tyhjiä tiloja on vaikea löytää muualta. Kulkeminen niihin on vaikeaa. Ilta jatkuu pohdinnalla, miten kuljetusongelma saataisiin ratkaistua. Ja - heti seuraavana päivänä perustettiin Facebook-ryhmä ”Kimppakyyti vokit Pohjois-Karjala” kimppakyytien organisoimiseksi.

 


Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry (JoMoni), Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Suomen Pakolaisapu ry ja Itä-Suomen yliopisto järjestävät syksyllä keskustelutilaisuuksia pakolaisuudesta. Asiaa käsitellään eri näkökulmista: pakolaisuutta ennen ja nyt, pakon edessä lähtemistä, saapumista ja sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen.

Lisää keskustelutilaisuuksista voit lukea osoitteesta http://www.pksotu.fi/ tai Facebookista https://www.facebook.com/Pakolaisuus-ennen-ja-nyt-1502645586718772/timeline/