Alkuun

SPR auttaa ja kohtaa somevihaa –  “tuntuu surulliselta”

Turvapaikanhakijoita auttava Suomen Punainen Risti (SPR) on viime kuukausina joutunut aiempaa rajumman sanallisen mustamaalauksen kohteeksi erityisesti sosiaalisessa mediassa.
 

Joulukuun alkupuolella Youtubeen ladattiin video, jossa teollisuusaluetta Tampereen Lielahdessa kuvaava mies väittää SPR:n panneen käyttökelpoisia vaatteita roskiin. Tätä video ei kuitenkaan todista. Saman kuun lopussa järjestö ilmoitti tehneensä poliisille ilmoituksen vihaviestistä, jossa Facebook-päivityksen kirjoittaja julisti SPR:n olevan ”pahin vihollisemme, joka hurraa yksittäisen kansalaisen pelolle”. 
 

Myös SPR:n ylläpitämiä turvapaikanhakijoille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia on joutunut polttopulloiskujen kohteeksi. Hämeen piirissä näin kävi esimerkiksi Lammilla marraskuussa.
 

Toiminnanjohtaja Pentti Savolainen SPR:n Hämeen piiristä sanoo, että osa kansalaisista ajattelee yhteiskunnan olevan murroksessa turvapaikanhakijoiden määrän kasvun ja polaaristumisen, kahtiajakautumisen, takia.
 

”On ymmärrettävää, että kehitykselle haetaan syyllistä, mutta SPR:n rooli on ymmärretty väärin. Olemme operatiivinen toimija ja teemme turvapaikanhakijoiden vastaanottotyötä Maahanmuuttoviraston pyynnöstä. Järjestön intressinä ei ole muuttaa yhteiskuntaa vaan auttaa apua tarvitsevia.”


 

Huoltoasemien kuppilakeskusteluista someen
 

Punainen Risti auttaa sodan ja onnettomuuksien uhreja ympäri maailman ihonväriin, uskontoon tai muuhun taustaan katsomatta.
 

Viestintäkoordinaattori Altti Näsi SPR:n Hämeen piiristä sanoo, ettei järjestön kohtaama loanheitto ole uutta. ”Punainen Risti toimii konfliktialueilla, ja sen riippumaton agenda on auttaa sodan molempia osapuolia. Vastapuolen on usein vaikea ymmärtää sitä, että järjestö antaa apua haavoittuneille vihollissotilaille.”
 

SPR:n Hämeen piirin työntekijät ovat saaneet muutamia uhkailuviestejä. ”Eihän se hyvältä tunnu. Järjestö ei kuitenkaan halua reagoida vastakkainasettelulla ja aggressiolla vaan hakea ratkaisua. Kun kohtaamme vihapuhetta, emme provosoidu, vaan yritämme ratkaista ongelmia”, Näsi kertoo.
 

Uutta ovat netin keskusteluareenat, joissa ihmisten mielipide tulee äänekkäästi julki. “Nyt jokainen ihminen on oma uutistoimistonsa, jolla on voima ja mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Jos aiemmin mielipahaa purettiin huoltoasemien kuppilakeskusteluissa, nyt se tehdään sosiaalisessa mediassa”, Näsi sanoo.
 

Somessa perätön huhu saa usein suunnattomat mittasuhteet ja näkyvyyden. Pentti Savolaisen mukaan julkisuudessa keskustellaan ennen kaikkea kielteisistä ilmiöistä. ”Esimerkiksi huhu turvapaikanhakijan tekemästä, vasta epäilyasteella olevasta rikoksesta saa paljon palstatilaa, mutta jos turvapaikanhakijat kunnostavat pihoja talkoilla tai tekevät lumitöitä, se saa aika vähän julkista huomiota.”

 

SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen (vas.) ja viestintäkoordinaattori Altti Näsi sanovat, että netin vihapuheesta ei pidä provosoitua.

 

”Uhkailuviesteistä ei pidä provosoitua”
 

Punaisen Ristin toimintaa määrittelee laki. Näsi muistuttaa, että ilman vastaanottokeskuksia noin 30 000 turvapaikanhakijaa asuisi todennäköisesti teltoissa kaduilla. ”Vastaanottokeskuksissa he eivät kuole pakkasiin. Jos heille ei annettaisi perustoimeentuloa, se näkyisi rikostilastoissa.”
 

Savolainen sanoo olevansa surullinen siitä, että osa suomalaisista panee energiaa SPR:n mustamaalaamiseen. “Osan energiasta voisi käyttää faktojen selvittämiseen ja niiden pohtimiseen. Moni asia saisi näin selityksen. On ymmärrettävää, että kansalaisilla herää kysymyksiä ja pelkoja. Tapa hälventää niitä on puhua faktoilla.”
 

Näsi uskoo kuohunnan jatkuvan niin kauan kunnes tilanne rauhoittuu. ”Jos pakolaisten tulovirta jatkuu, se on omiaan synnyttämään näitä kuohuja.”


 

Moni antaa tukensa SPR:n toiminnalle
 

Suomalaiset näyttävän tukevan inhimillistä auttamista.
 

Viime vuonna SPR:n jäsenmäärä kääntyi nousuun. Nyt jäseniä on koko maassa noin 90 000. Järjestö sai yli 10 000 yhteydenottoa ihmisiltä, jotka halusivat tehdä vapaaehtoistyötä järjestössä. Nälkäpäiväkeräys tuotti ennätystuloksen, noin 4,2 miljoonaa euroa, keräyksen yli 30 vuotta kestäneen historian aikana.
 

“Lisäksi ihmiset ovat lahjoittaneet paljon tavaraa turvapaikanhakijoille. Tästä auttamisen halusta voisi uutisoida nykyistä enemmän”, Savolainen kiteyttää.
 

Turvapaikanhakijoiden lisäksi SPR auttaa kotimaassa esimerkiksi hätä- ja kriisitilanteissa sekä järjestää ensiapupäivystyksiä ja ystävätoimintaa yksinäisille.


 




 

Käytettyjä kalsareita, rättejä ja hammasharjoja
 

SPR:n Hämeen piirin työntekijät ovat saaneet palautetta somessa levinneestä, vaatekeräystä kritisoineesta videosta joulukuun alun jälkeen.
 

Toiminnanjohtaja Pentti Savolaisen mukaan osa tavaralahjoituksista joudutaan kuljettamaan kaatopaikalle, sillä ne eivät täytä SPR:n kansainvälisiä laatukriteerejä.
 

”Eettiset standardimme ovat tarkat ja moraali on korkea, emmekä vie kaatopaikalle käyttökelpoisia tavaroita. Niiden pitää olla siistejä ja ehjiä. Käyttökelpoisuuden lisäksi kyseessä on välittämisen viesti: ei ole kovin arvostavaa, jos apua tarvitseville annetaan mitä tahansa epäkuranttia tavaraa.”
 

Esimerkiksi käytettyjä kalsareita, rättejä tai hammasharjoja, rikkinäisiä vaatteita tai cd-torneja SPR ei toimita turvapaikanhakijoille. ”Me emme ole kaatopaikkayritys. Käyttökelvottoman tavaran käsittely ja kuljetus kaatopaikalle aiheuttavat kuluja ja vie vapaaehtoisten ja työntekijöiden aikaa”, viestintäkoordinaattori Altti Näsi sanoo.
 

Valtaosa ihmisten lahjoittamasta tavarasta on käyttökelpoista ja toimitetaan turvapaikanhakijoille. Järjestön tavoite on, että sata prosenttia tavaroista päätyisi käyttöön.