Alkuun
8.8.2016
teksi: Sanna Kontkanen

Sovittelijaoppilaat siirtävät taidot työelämään

Lapset ja nuoret pystyvät erinomaisesti sovittelemaan konflikteja, kun vain luotamme heihin. Näin sanoo Verso-ohjelman ohjelmajohtaja, kouluttaja Maija Gellin.

 

Verso-vertaissovittelussa mielipahat, ristiriidat ja kiusaamiset sovitellaan molempien osapuolten kesken.

 

 

Konfliktin käsittelyllä ja sovittelulla on pitkä perinne Suomessa. Oppilaiden välinen Verso-sovittelu kytkee koulun sovittelun jo olemassa oleviin yhteiskunnan käytäntöihin. RAY:n tukemassa Verso-vertaissovittelussa mielipahat, ristiriidat ja kiusaamiset sovitellaan molempien osapuolten kesken. Oppilaat istuvat alas ja kohtaavat toisensa. Koulutettu vertaissovittelija, oppilas siis hänkin, ohjaa tilannetta ja esittää yksinkertaisia kysymyksiä. Molemmat osapuolet pääsevät kertomaan omat näkökulmansa ja tunteensa. Osallisuus säilyy koko sovittelun ajan.

 

Yhdessä sovitaan, miten jatkossa toimitaan. Sitten tehdään sopimus, mikä allekirjoitetaan. Seurantatapaamisessa pari viikkoa myöhemmin katsotaan, onko sopimus pitänyt. Jos näin, kehutaan ja kiitetään. Jos ei, sopimusta hiotaan vielä. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Kyselyjen mukaan yli 95 prosenttia sopimuksista on pitänyt.

 

"Tärkeää on, että asiaan puututaan varhaisessa vaiheessa eikä odotella, että kiusaamisen määritelmät täyttyy. Asioista sovitaan yhdessä. Ketään ei lähtökohtaisesti syytellä eikä leimata osapuolia hyväksi tai pahaksi. Asiantuntijuus on osapuolilla. Yli 70 prosentissa tapauksista molemmat ovat olleet osallisia konfliktiin", kertoo Gellin.

 

Sovittelu on Elokuun alusta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin otettiin mukaan kestävä kehitys ja neuvottelu- ja sovittelutaidot.

 

 

Sovittelutaitoja koko elämäksi

 

Verso-toimintamallia käytetään jo yli 600 oppilaitoksessa. Uusia kouluja tulee mukaan joka vuosi. Neljä vuotta sitten aloitettiin päiväkodeissa MiniVerso. Alakoulun opettajilta on tullut kehuja, että MiniVerson myötä lapset osaavat heti alakouluun siirryttyään sovitella konfliktejaan. Yläkoulun vertaissovittelijat puolestaan osaavat siirtää taidon työhaastattelutilanteisiin, ammattiin ja omaan elämään.

 

"Kerran eräs tyttö kertoi isästään, joka on varsinainen kuumakalle. Kerran isä oli taas huutanut keittiössä naama punaisena, kun tyttö oli sanonut että ’isä hei, nyt istutaan alas ja sovitellaan tää asia’. Isä oli ollut aivan äimän käkenä. ’Mähän oon kertonu, että oon vertaissovittelija’, oli tyttö sitten sanonut", Gellin muistelee.

 

Versossa ei rangaista eikä anneta sanktioita. Se onkin madaltanut osallistumisen kynnystä. Oppilaalla on oikeus sanoa, mikä hänelle aiheuttaa mielipahaa. Kyseessä on suuri kulttuurinmuutos.

 

Versossa koko koulun henkilökunta koulutetaan, jotta he ymmärtävät, mistä on kysymys ja miten sovittelijoita voi hyödyntää. Aikuiset verso-ohjaajat ja vertaissovittelijat muodostavat asiantuntijaryhmän. Siellä katsotaan, mitä keissejä sovitteluun viedään. Vaativissa sovittelutilanteissa on läsnä aikuinen Verso-ohjaaja.

 

"Vertaissovittelijoina on hyvä olla erilaisia oppilaita. Koulumenestyksellä ei ole merkitystä. Eri alakulttuurit ja etniset kulttuurit on huomioitava. Hyvä sovittelija on kuitenkin sosiaalinen ja puhelias. Opettajat ehdottavat oppilaita sovittelijoiksi. Joissakin kouluissa äänestetään."

 

Versossa ei rangaista eikä anneta sanktioita. Se onkin madaltanut osallistumisen kynnystä.

 

 

Konfliktien syyt ovat moninaisia

 

Millaisia ristiriitoja oppilaitoksissa sitten sovitellaan? Gellinin mukaan 86 prosenttia tapauksista liittyy erilaiseen kiusaamiseen: haukutaan, nimitellään, huomautellaan ulkonäöstä, tönitään, tapellaan tai lyödään. Loput 14 prosenttia ovat erilaista syrjimistä. Pakotetaan tekemään jotain, mitä itse ei halua. Eristetään ryhmästä tai piilotellaan tavaroita. Kiusaamista on myös netissä. Levitetään kuvia tai tekstiviestejä.

 

"Meidän täytyy antaa oppilaille luottoa, että he pystyvät käsittelemään omia asioitaan ja ratkomaan ihmissuhteiden välisiä tilanteita. Siitä opitaan, kun harjoitellaan sosiaalisia suhteita. Kun oppilaat itse sopivat asioista, sopimus varmemmin pitää. Kyse on siitä, että jo koulussa lapsi pääsee harjoittelemaan oikeuttaan tulla kuulluksi ja olla osallisena ratkaisemassa itseään koskevia asioita – silloin vahvistuu aito vastuunotto omasta käyttäytymisestä", Gellin toteaa.