Alkuun
29.1.2016
teksti: Tuija Sorjanen kuva: Riia Celen

Sivistynyt somekansa haluaa keskustella

Monien muiden lisäksi Emmi Mustonen, Maahanmuuttovirasto ja Pia Hytönen olivat mukana tammikuun somesivistyksessä.

Inhimillisten Uutisten somesivistyksen levittämiseen tähtäävä Trolliton tammikuu -kampanja otettiin sosiaalisessa mediassa ilolla vastaan. Twitterissä #trollitontammikuu-hasgtagia käytettiin yli 500 kertaa. Toki tammikuuhun mahtui somekohuja alkaen Teri Niitin Instagramissa julkaisemasta imetyskuvasta ja päättyen Teemu Selänteen Twitter-tililtä lähetettyyn raiskaustuomiokannanottoon.


Kysyimme kolmelta trollittomaan tammikuuhun osallistuneelta tai liittyneeltä taholta kokemuksia trollaamisesta ja somesivistyksestä.

 

 

”Nämä ihmiset eivät halua keskustella, vaan vaientaa”

 

Kuvataiteilija Emmi Mustonen joutui tammikuun puolivälin tienoilla somemyrskyn silmään. Syy oli paita, jonka printin Mustonen suunnitteli. Mustonen varioi printtiin neljä Suomen leijona -symbolia, joista yksi on musta, yksi valkoinen, yksi kantaa sateenkaarilippua ja yksi on pukeutunut niqabiin. ”Kaikkien leijona”-paita ei ollut kaikkien mieleen. Mustonen sai inboxiinsa joukon aggressiivisia vihaviestsejä.
 

Reaktio tuli Mustoselle yllätyksenä. Tiedossa oli, että Suomen leijona voi olla jollekin pyhä symboli. Tällaista reagointia paidalla ei kuitenkaan haettu, vaan sen tarkoitus on nimenomaan osoittaa, että Suomi kuuluu moninaisille ihmisille.
”Ajattelin, että korkeintaan joku lakkaa seuraamasta minua somessa. Sen sijaan sain henkilökohtaisia uhkauksia.” Rajuimmat kommentit tulivat feikkitileiltä. ”Vihapalautteeseen kuitenkin tottui nopeasti”, Mustonen sanoo.
Kiittävää palautetta alkoi tulla siinä vaiheessa, kun media kiinnostui asiasta. Ihmiset alkoivat puolustaa paitaa ja toivottivat Mustoselle tsemppiä.
 

Mustonen on itse taiteessaan pohtinut sosiaalisen median merkitystä ihmiselle. ”Kun tämä tulee omalle kohdalle, on todella vaikeaa suhtautua asiaan niin, että some olisi jokin toinen todellisuus.” Kaikki vihaviestit ovat tulleet nimenomaan somen kautta. Mustosen puhelin ei ole soinut, eivätkä vihaajat ole saapuneet paidan julkaisemisen jälkeen järjestettyihin yleisötilaisuuksiin. ”Nämä ihmiset eivät halua keskustella. He haluavat vaientaa.” Mustonen vastaili viesteihin, jos niissä oli jotakin keskusteltavaa. Usein ei ollut.
 

Mustosen mielestä sosiaalinen media on hyvä asia. Social portrait -sarja käsittelee ennen kaikkea sitä, miten obsessoiva some on. ”Taiteessani haluan alleviivata sitä, että tämä ei ole kauhean hyvä. Tarvitsemme myös kasvokkaista vuorovaikutusta.” Mustosen mielestä leijonapaitahaloo on yksi esimerkki siitä, miten se, että sosiaalisessa mediassa ei käydä vuoropuhelua kasvoista kasvoihin, vaikuttaa keskusteluun.
 

”Ihmiset tarvitsevat myös kasvokkaista kontaktia. Siinä oppii, miten toinen reagoi keskusteluun.”
 

Inhimillisiä Uutisia valitsi leijonapaitaa myyvän Rupla-liikkeen viikon somesivistäjäksi.


 

Kuva: Teemu Välkkynen



 

”Suoraan vuorovaikutukseen kansan syvien rivien kanssa”

 

Maahanmuuttoviraston viestinnälle syksy ja talvi ovat olleet turvapaikanhakijatilanteen johdosta kiireiset. Twitter-seuraajien määrä on noussut kesäkuun jälkeen tuhannesta 5600:aan. ”Olemme olleet kovan mielenkiinnon kohteena”, sanoo Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto.
 

Twitteristä on tullut Maahanmuuttovirastolle oleellinen viestintäkanava. ”Siellä pääsee suoraan vuorovaikutukseen kansan syvien rivien kanssa”, Kautto sanoo. Kauton mukaan Maahanmuuttovirastossa tiedostetaan hyvin, että osa twiiteistä tulee trolleilta. Linja on silti, että kaikkiin asiallisiin kysymyksiin vastataan. ”Olemme kyllä tietoisia trollien strategiasta, mutta pyrimme kohtelemaan kaikkia meille asiallisesti viestittäviä tasapuolisesti. Yhdelle annettu vastaus palvelee samalla myös muita seuraajiamme.”
 

Linjaus siitä, että somessa esitettyihin kysymyksiin vastataan ja vieläpä kuivakan viranomaistyylin sijasta melko epämuodollisella kielellä, on poikinut Twitterissä rakentavaa keskustelua. ”Ihmiset arvostavat sitä, että tulevat kuulluiksi ja saavat vastauksia. Oli kyseessä trolli tai ei, siellä on ihminen taustalla.”
 

Hanna Kautto ja turvapaikkayksikön johtaja Juha Similä perustivat hiljattain myös henkilökohtaiset Twitter-tilit, koska tuntui siltä, että yleisö haluaa nähdä ihmisen viranomaisen takana. Kauton mukaan erityisesti näiden profiilien kanssa myös Maahanmuuttovirastoon kriittisesti suhtautuvat twiittaajat haluavat käydä trollauksen sijaan asiallista keskustelua. Jotkut saattavat lähettää myös yksityisviestejä ja kertoa, etteivät arvostele Maahanmuuttoviraston työntekijöitä.
 

Inhimillisiä Uutisia huomioi myös Maahanmuuttoviraston toiminnan tammikuussa somesivistyksen edistämiseksi. Kautto kannustaa muitakin viranomaisia pyrkimään rakentavaan keskusteluun yleisön kanssa.  
 

”Tämä on ruohonjuuritason vaikuttamisviestintää”, Kautto sanoo.



 

”Vihapuhe ei edistä mielenterveyttä”

 

Yksi aktiivisimmista #trollitontammikuu-tunnisteen käyttäjistä oli Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. ”Somesivistys on erittäin tärkeää”, Hytönen sanoo. ”Jos ajatellaan vihapuhetta ja siihen liittyvää keskustelua, niin se, jos jokin, ei edistä mielenterveyttä.”
 

Hytönen korostaa aikuisten vastuuta esimerkin antamisessa nuorille somenkäyttäjille.
”Asioista voi puhua rakentavasti ja vastuullisesti.”
 

Hytönen tunnustautuu sosiaalisen median ehdottomaksi puolustajaksi, mutta peräänkuuluttaa sitä, että normaalit käytöstavat omaksuttaisiin myös nettimaailmassa. ”Kannattaa muistaa käytöstavat itsensäkin takia. Nettiin kerran laitettu pysyy siellä aina. Siinä voi menettää työpaikan tai ystävän tai saada rikossyytteen.”
 

Hytösen mukaan somessa voisi ottaa linjaksi saman kuin muussakin viestinnässä: jos hermostuttaa, kannattaa vaikka nukkua yön yli. Hän muistuttaa myös, että alatyylisessä keskustelussa omakin viesti vesittyy.


”Lisätään yhdessä hyvää mieltä”, hän toivoo.