Alkuun
9.6.2016
teksti: Sanna Kontkanen, kuva: Seta

Sateenkaaren päässä on perhe

 

Kansalaiset sanoivat painavan sanansa: naisparien lasten oikeudet halutaan turvata. Kansalaisaloite äitiyslaista etenee eduskuntaan syyskuussa.

 

Kansalaisaloite äitiyslaista keräsi vaadittavan puolen vuoden aikana 55 832 kannatusilmoitusta. Viime marraskuussa aloitettu kannatusilmoitusten kerääminen päättyi toukokuun lopussa. Vaadittavat 50 000 ääntä tuli täyteen 12.5. ja lakiehdotus etenee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa. Ennen sitä äänet vielä lasketaan ja tarkistetaan Väestörekisterikeskuksessa.

 

Äitiyslakiuudistuksen myötä naisparien lasten oikeudet turvattaisiin siten, ettei parin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, vaan toinenkin äiti olisi heti virallisesti lapsen vanhempi.

 

Uudistus koskisi vain lapsia, jotka ovat saaneet alkunsa hedelmöityshoitoklinikalla ja siittiöiden luovuttaja on kieltänyt mahdollisuuden isyytensä vahvistamiseen.

 

Kansalaisaloitteen laittoi vireille joukko perhe- ja ihmisoikeusjärjestöjen johtotehtävissä työskenteleviä kansalaisia. Yksi heistä on Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

 

”Lainsäädäntöä valmisteltiin neljä vuotta ja se sai farssin piirteitä. Aloite jäi viime hallituskaudella antamatta eduskunnalle, koska kristillisdemokraatit vastustivat sitä. Jatkoimme kuitenkin tapahtumien järjestämistä ja ylläpidimme keskustelua. Nyt aloite menee vihdoinkin eduskuntaan asti”, Jämsä iloitsee.

 

 

Somesta tulta alle

 

Äitiyslain mahdollisti joulukuusta 2012 lähtien käytössä ollut kansalaisaloite. Äänioikeutettu Suomen kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen ja ehdottaa uutta lakia, lakimuutosta tai lain kumoamista. Vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa saanut aloite etenee eduskuntaan.

 

Äitiyslaki on järjestyksessä toinen kansalaisaloitteen ansiosta eduskuntaan edennyt naispareja koskeva lakiehdotus. Sukupuolineutraali avioliittolaki oli ensimmäinen. Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen avioliittolain muuttamisesta, ja uudistettu avioliittolaki tulee voimaan maaliskuussa 2017. Molemmat kampanjat saivat aikaan someilmiön.

 

"Somea on vaikea suunnitella. Ikinä ei voi tietää, mikä ottaa tulta alleen. Äitienpäivänä tapahtui kannatusäänien ryntäys!"

 

Miten merkittävästä asiasta sitten on kyse Suomen mittakaavassa? Jämsä kertoo, että lasten osalta kyseessä on hyvinkin merkittävä oikeudellinen muutos. Vuodessa syntyy noin 150 lasta, jota asia koskee. Määrä kasvaa koko ajan, joten ajankohta on Jämsän mielestä lakiuudistukselle kriittinen.

 

 

Myös vastustusta

 

Kristillisdemokraatit torppasi edellisen hallituksen valmisteleman äitiyslain helmikuussa 2015. Muut hallituspuolueet kannattivat lakia. Torppauksen mahdollisti puolueen valta-asema, minkä se sai vihreiden ja vasemmistoliiton lähdettyä pois hallituksesta. Puolueen eduskuntaryhmä julkisti marraskuussa 2014 oman lausuntonsa äitiyslakityöryhmän mietintöön.

 

Puolueen mielestä linjavalinta sivuuttaa kahden eri sukupuolta olevan tärkeän merkityksen lapsen kehitykselle. Lausunnossaan puolue myös toteaa, että naisparien yhteiset hedelmöityshoidot rikkovat lapsen oikeutta isään ja että YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa. Puolue ei kommentoinut tarkemmin asiaa Inhimillisille Uutisille.

 

"Lakiuudistus on äärimmäisen tärkeä lapselle juridisestikin", muistuttaa Jämsä. Esimerkiksi vanhempien erotessa laki vahvistaa lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa. Uusi isyyslaki tuli voimaan tänä vuonna, joten äitiyslakiuudistus on tärkeä myös tasa-arvon näkökulmasta.

 

Lue lisää äitiyslaista: http://aitiyslaki.fi/