Alkuun
8.9.2015
Teksti: Päivi Kerola, Kuvat: Nina Karlsson

Saisipa olla hyödyksi

CP-vammainen Heljä Hesso haluaa olla muutakin kuin hoitamisen kohde. Haaveena on vaihteleva työ ja oma perhe, mutta jos ensiksi pääsisi yölläkin vessaan.

 

”Sinun pitää olla kiitollinen siitä, että saat palveluita, ja sosiaalityöntekijäsi on jumalasi”, Heljä Hesso, 26, kuvailee usein kohtaamaansa suhtautumista.

 

Heljä käyttää pyörätuolia CP-vammansa vuoksi. Lisäksi hänellä on todettu hahmotushäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö. Sitä diagnooseissa ei kerrota, että Heljä on nopeaälyinen, poikkeuksellisen suorapuheinen ja roisin huumorin ystävä.

 

Heljä arvelee, että sosiaalitoimessa osa työntekijöistä pitää häntä hankalana.
Hän kimpaantuu uudestaan muistellessaan, miten oikeus ympärivuorokautiseen avustajaan evättiin, koska ei ole laissa määrätyllä tavalla ”välttämätöntä”, että hän voisi esimerkiksi kääntyä sängyssä ja käydä yölläkin vessassa.

”Ajatellaan, että kyllähän vammaisia pitää hoitaa, mutta ei niillä ole samoja oikeuksia kuin muilla”, Heljä sanoo.

Hänestä olisi hienoa, jos vammaisten oikeuksien puolesta syntyisi samantapainen kansanliike kuin Tahdon 2013. Siihen tarvittaisiin kuitenkin eri vammaisryhmien yhdistymistä samojen tavoitteiden taakse, mikä ei kovin helposti onnistu.

 

”Se vaatisi, että lievemmin vammaiset eivät kokisi niin loukkaavaksi sitä, että heidät lasketaan samaan joukkoon kuin kehitysvammaiset tai mielenterveyskuntoutujat.”

 

”Jokainen vammainen varmaan pyrkii olemaan niin kuin terveet. Mutta yhteiskunta vaatii niin paljon, että ei se ole mahdollista", Heljä Hesso sanoo.

 

Perhe jätti Heljän omilleen

 

Heljä on joutunut pärjäämään nuoresta pitäen ilman perheen tukea. Äiti kuoli syöpään, kun hän oli kymmenvuotias. Isä joi eikä osannut tai halunnut huolehtia hänestä. Heljä otettiin huostaan. Hän joutui seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ensi kerran 11-vuotiaana koulussa.

 

Heljä palasi välillä isänsä luo ja lähti lopullisesti kotoa 17-vuotiaana. Isän mielestä hänellä ei ollut oikeutta poikaystävään, koska hän on CP-vammainen. Isosisarukset eivät vieläkään juuri pidä yhteyttä: heidän silmissään ovet paukkuen lähtenyt Heljä on kiittämätön.

 

”Ajoin taksilla Helsinkiin ja tavarat tulivat perästä.”

 

Lukion jälkeen Heljä on opiskellut media-alaa kansanopistossa kahdella eri linjalla ja Metropolia-ammattikorkeakoulun avoimen radiotyön kurssin. Yksi kovimmista paikoista Heljälle oli se, kun hänet erotettiin kansanopistosta. Opettajan mielestä hän ei pärjännyt samalla linjalla terveiden kanssa – vaikka edellisvuonna kaikki oli mennyt hyvin.

 

”Se romahdutti pohjan. Sitten tuli osteltua kaikenlaista ja juotua alkoholia.”

 

Luottotiedot menivät pikavippivelkojen takia, ja sen jälkeen Heljän raha-asioista on vastannut edunvalvoja. Hän saa kansaneläkettä, asumistukea ja kuntoutustukea 1100–1200 euroa kuukaudessa. Käyttörahaa jää noin satanen viikossa.

 

Arkisia unelmia

 

Heljä tietää, että CP-vamman mainitseminen työhakemuksessa säikäyttää työnantajia, ja viimeistään avustajan ilmaantuminen hänen mukanaan työhaastatteluun aiheuttaa hämmennystä.

 

”Vammaisen palkkaaminen vaatii hirveästi byrokratian tuntemista. Kovin moni ei edes tiedä sellaisesta ammattikunnasta kuin työvalmentajat.”

 

Viime syksystä lähtien Heljä on ollut mukana Mieletöntä valoa -hankkeessa, jossa mielenterveyskuntoutujat opastavat kehitysvammaisia mediasisältöjen tekemisessä. Hän kirjoittaa blogia ja juontaa omaa radio-ohjelmaa. Nyt tarkoituksena on suorittaa media-alan ammattitutkinto oppisopimuksella.

 

Heljän suuri haave on oma perhe. Toinen unelma olisi sellainen työ, jossa pääsisi tekemisiin sekä median että lasten ja nuorten kanssa.

 

”Voisin olla myös nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, toimia erityislasten kanssa.”

 

Heljä ei itse pärjää ilman apua. Hän haluaisi silti mahdollisuuden auttaa.

 

”Mulle tuottaa iloa, kun koen, että voin olla hyödyllinen ihmisille, jotka välittävät.”

 

RAY edistää nuorten työllistymistä

Mieletöntä valoa on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Sosped säätiön toteuttama hanke, jossa nuoria mielenterveyskuntoutujia koulutetaan toimimaan kehitysvammaisten henkilöiden tukena media- ja kulttuurituotannossa.
Tavoitteena on tehdä laadukasta journalismia, parantaa mukanaolijoiden työllistymismahdollisuuksia ja tuoda uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun.
Mieletöntä valoa kuuluu RAY:n Paikka auki -avustusohjelmaan, joka edistää nuorten työllistymistä ja työelämävalmiuksia.