Alkuun
28.5.2018
teksti: Maarit Piippo, kuvat: Kaisu Jouppi

Pojilta pääsy kielletty!

 

Helsingin Vuosaaressa huomattiin, että tytöt tarvitsevat oman tilansa. Tyttöjen olohuone on paikka, jossa tytöt voivat viettää vapaa-aikaansa turvallisesti kannustavasssa ilmapiirissä.

 

Linnut laulavat ja tuuli humisee puissa, kun itähelsinkiläisellä metsäpolulla kulkee kirjava joukko tyttöjä ja naisia toukokuisella luontoretkellä. On kävelty jo jonkin aikaa, ja ryhmää vetävä ohjaaja Nana Stenius alkaa epäröidä, mentiinkö sittenkin Vuosaaressa sijaitsevan Meri-Rastilan grillauspaikan ohi. Onneksi somalityttö Faduma muistaa, että grillikatos löytyy edestäpäin.

 

Ei ole sattumaa, että Faduma tuntee Meri-Rastilan maaston. Viime vuonna hän oli vielä arka 10-vuotias osallistuessaan ensimmäistä kertaa Vuosaaren tyttöjen olohuoneen kevätretkelle. Sitä ennen lapsesta asti Vuosaaressa asunut Faduma tunsi vain kotiseutunsa kaupunkimaiseman, sen kerrostalot, koulut, kaupat ja kadut, mutta aluetta ympäröivä luonto oli hänelle tuntematon.

 

Siksi elämän ensimmäinen grilliretki teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. Faduma ihastui viheriöivään metsään ja merenrantaan, ja jokin lukko aukesi hänessä. Tuosta retkestä lähtien Fadumasta tuli rohkeampi toimija ja itsensä ilmaisija.

 

Meri-Rastilan rannassa retkeläiset kahlaavat vilpoisassa vedessä. Kännyköillä räpsitään kuvia vedenpärskeistä auringonkimmellyksessä näytettäväksi kavereille. Rantaan purjehtii sorsa ja muurahaiset kutittavat jalkapohjia. Joltain kastuvat kengät, mutta se ei menoa haittaa.

 

Retkenjohtaja Nana tarjoaa hotdogeja soijanakeilla grillikatoksen äärellä. Juuri sillä hetkellä kaupunki ja luonto, Suomi ja muu maailma, vanhat ystävät ja uudet tuttavuudet sulautuvat ihanasti yhteen.

 

 

Vuosaaressa tavallista enemmän koululaisia

 

Vuosaaren tyttöjen olohuone on räätälöityä nuorisotyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa tyttöjen itsetuntoa, vertaissuhteita ja osallisuutta. Kyseessä on Helsingin NNKY:n ylläpitämä kodinomainen tila, jonne tytöt voivat tulla koulun jälkeen viettämään joko vapaamuotoista, yhteisöllistä iltapäivää tai osallistua ohjattuun ryhmätoimintaan.

 

Toiminta on avointa ja maksutonta kaikille 10–16-vuotiaille tytöille. Olohuonemaisesta tilasta ja sen tarjonnasta vastaavat kolme nuorisotyön ammattilaista sekä vapaaehtoisia aikuisia naisia. Tyttöihin keskittynyt toiminta lähti liikkeelle Vuosaaressa vuonna 2015, kun alueen koulut, nuorisotoimi ja seurakunta kokivat, että paikalliselle tyttötyölle on tilausta.

 

”Vuosaaressa on totuttu elämään yhdessä yli kulttuurirajojen, eivätkä tyttöjen kaverisuhteet riipu kulttuuritaustasta.”

 

Vuosaari on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan Helsingin suurin kaupunginosa, jossa asuu muuhun kaupunkiin verrattuna poikkeuksellisen paljon koululaisia. Vuosaari on kärkisijoilla pääkaupunkiseudulla monikulttuurisuuden ja monikielisyyden tyyssijana. Tilastojen mukaan vuosaarelaisten tuloerot on Helsingin isoimmat, ja alueelle on keskittynyt keskivertoa enemmän sosioekonomisia ongelmia.

 

Tyttöjen olohuoneessa Vuosaaren monikulttuurisuus korostuu, sillä noin 80 prosenttia kävijöistä on alkuperältään muita kuin kantasuomalaisia. Useimmat lapsista ovat syntyneet Suomessa ja suomi on toiminnan yleiskieli, mutta keskenään tytöt puhuvat muun muassa arabiaa, somalia, venäjää, viroa ja kurdin kieltä. Mukaan saattaa tulla myös tuoreita maahanmuuttajia, jotka eivät vielä puhu sanaakaan suomea.

 

”Vuosaaressa on totuttu elämään yhdessä yli kulttuurirajojen, eivätkä tyttöjen kaverisuhteet riipu kulttuuritaustasta”, kertoo tyttötyön johtaja Tanja Rajala.

 

 

Tytöt kokevat naisen roolin paineet

 

Tyttöjen olohuoneen seinällä, värikkään sohvaryhmä yläpuolella, on rykelmä kuvia tunnetuista naisista. Mukana ovat Tarja Halonen, Tove Jansson ja YK:n tasa-arvolähettiläänä kunnostautunut näyttelijä Emma Watson. Kuvissa näkyvät myös brasilialainen naisjalkapalloilija Marta, eteläafrikkalainen ihmisoikeusaktivisti Miriam Makeba sekä tyttöjen koulutuksen oikeuksista kampanjoiva pakistanilainen Malala.

 

Monipuoliset esikuvat ovat tärkeitä nykyajan tyttöille, joiden naiskuvaan kohdistuu usein vääristyneitä odotuksia. Jo nuorilla tytöillä on painetta näyttää joltain muulta kuin mitä he luonnollisesti ovat.

 

”Haluamme tarjota monipuolisia roolimalleja ja näyttää, että on erilaisia tapoja olla tyttö.”

 

”Haluamme tarjota monipuolisia roolimalleja ja näyttää, että on erilaisia tapoja olla tyttö. Panostamme positiivisen palautteen antamiseen, sillä moni tyttö ei saa tarpeeksi kannustusta”, kertoo Tanja Rajala.

 

Yleinen ongelma on myös tyttöjen lannistavat kokemukset koululiikunnasta. Kaikki eivät mahdu standardiin, jota koulu ja yhteiskunta tarjoavat. Siksi tyttöjen olohuoneessa rohkaistaan kokeilemaan aivan uudenlaisia liikuntalajeja, ja ohjatuissa ryhmissä on opeteltu vaikkapa miekkailua, jousiammuntaa ja kartingia.

 

”Haluamme tarjota lisää näkemyksiä. Monen alueella asuvan nuoren elinpiiri ulottuu vain Vuosaareen. Tekemällä retkiä eri puolille Helsinkiä voimme näyttää, että koko Suomi on tytöille avoin mahdollisuus”, kertoo ohjaaja Nana Stenius.

 

 

Aikuisten huomion nälkä

 

Tyttöjen oma paikka voi olla tärkeä identiteetin vahvistaja muutosten leimaamassa teini-iässä. Vaikka yleisissä nuorisotiloissa tytöt yritetäänkin huomioida, kaikki eivät koe niitä omaksi paikaksi. Kulttuurisäännöksistä riippuen joillakin tytöillä ei ole lupaa viettää vapaa-aikaa samoissa tiloissa poikien kanssa.

 

Tytöt kertovat, että tietynlaiset paineet poistuvat tilassa, jossa ei ole ole poikia. Tyttöjen olohuoneessa kommunikointi on vapaantuneempaa, eivätkä ulkonäköpaineet vaivaa. On helpottavaa, ettei tarvitse esittää aikuisempaa kuin on, ja voi vaikka leikkiä.

 

”Tämä on minulle kuin toinen koti, jossa on oma rauha. Tilanne olisi varmaa aika erilainen, jos täällä olisi poikia”

 

Monet nuoret kaipaavat paikkaa, jossa voi olla yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Aikuisen huomion tarve on ohjaajien kokemuksen mukaan suunnattoman suuri.

 

Neutraalille ja luotettavalle ohjaajalle voi kertoa asioita, joita kotona tai koulussa ei halua tuoda esille.

 

”On tärkeää, että täältä löytyy on aikuisia, jotka auttavat ja neuvovat”, sanoo 13-vuotias Jemina.

 

”Tämä on minulle kuin toinen koti, jossa on oma rauha. Tilanne olisi varmaa aika erilainen, jos täällä olisi poikia”, miettii 13-vuotias Suvi-Anna.

 

 

Turvarajat tutuiksi

 

Jemina ja Suvi-Anna osallistuvat tyttöjen olohuoneen 6–7-luokkalaisten toimintaan, jonka ideana on asettaa omia tavoitteita ja kartuttaa onnistumisen kokemuksia. Eräs ryhmän tavoitteista oli oppia miekkailemaan. Naispuolinen lajiopettaja näytti, miten miekkailussa pitää ennakoida vastustajan liikkeet ja reagoida niihin sekä osata torjua hyökkäykset. Tärkeitä taitoja arkielämäänkin.

 

Jotkut tytöt ovat kertoneet tilanteista, joissa he ovat kohdanneet rasistista huutelua tai sukupuolista häirintää. Myös seurustelun paineet tuntuvat jo pienestä pitäen. Siksi tyttöjen olohuoneessa on keskusteltu keinoista, joilla oppii vetämään omat turvarajat.

 

”Muistutamme, että kaikilla on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti. Tyttöjen olohuone on paikka, jossa voi ennaltaehkäistä sukupuolisen epätasa-arvon ongelmia”, määrittelevät ohjaajat.

 

”Toivon, että tyttöjen olohuoneita järjestettäisiin enemmän. Ja miksei pojillekin voisi olla oma paikka”, ehdottaa Suvi-Anna.

 

 

Vuosaaren tyttöjen olohuone on Helsingin NNKY:n ylläpitämää tyttötyötä. Toiminta on tarkoitettu 10–16-vuotiaille tytöille arki-iltapäivisin koulun jälkeen. Kesäisin järjestetään retkiä ja leirejä. Paikka löytyy Rastilan metroaseman vierestä, osoitteesta Retkeilijänkatu 7 A. NNKY:n tyttötyötä rahoitetaan tänä vuonna 180 000 eurolla Veikkauksen pelien tuotoilla.