Alkuun
2.11.2015
Teksti: Tuija Sorjanen, Kuvat: Jonne Heinonen

Pelko on meissä edelleen

 

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ikääntyneillä on vielä menneisyyden painolasti harteillaan, sanoo 18 vuotta hiv-positiivisena elänyt Risto Hartikainen. Ikääntyneet vähemmistöjen edustajat halutaan kuitenkin aiempaa enemmän esille, selviää Eloisa yhdenvertaisuus -gallupin tuloksista.

 


Risto Hartikainen, 65, kuuluu kahteen vähemmistöön. Hän on homoseksuaali ja hiv-positiivinen.

 

Jännää”, hän vastaa kysymykseen siitä, millaista on edustaa näitä vähemmistöjä Suomessa ikääntyvänä ihmisenä. Ikääntyviä hiv-positiivisia ei ole ennen Suomessa ollut. Ennakkoluulot istuvat edelleen tiukassa, koska ihmiset tietävät hivistä edelleen hyvin vähän.

 

Vieläkin pelätään, että hiv tarttuu suutelemalla tai jopa vessanpöntöstä”, Hartikainen sanoo.

 

Hartikainen on ollut hiv-positiivinen 18 vuotta. ”Lääkäri antoi viisi vuotta elinaikaa. Sen jälkeen se on kasvanut ja kasvanut. Viimeksi lääkäri sanoi, että muista, et kuole hiviin. Kuolet vanhuuteen.

 

Nyt Hartikaisella ylipäätään on edessään vanhuus. 18 vuotta sitten näytti siltä, että se ei koskaan koittaisi. Se tosin ei edes pelottanut. ”Olin todella rakastunut mieheen. Ensimmäinen ajatus oli, että kuolemme yhdessä. Käsi kädessä, kuin Romeo ja Julia. Mutta lääkkeet alkoivat purra. Yhtäkkiä joutuikin ajattelemaan elämää.

 

Aika on mahdollistanut myös sen, että Hartikainen on voinut tulla kaapista. Asenteet homoseksuaaleja kohtaan ovat muuttuneet rajusti. Hartikaisen sukupolvi on kuitenkin kokenut ajat, jolloin homous määriteltiin vielä sairaudeksi tai rikokseksi. Hiv taas on nähty ”homoruttona”, jumalan rangaistuksena homoille. ”Stigma on jäänyt. Pelko on meissä edelleen, vaikkei sitä välttämättä haluta edes tunnustaa.

 

Lääke on tiedon levittäminen, Hartikainen sanoo. ”Olen aina sanonut, että niin kauan tarvitaan Setaa [Seksuaalinen tasavertaisuus ry], kun homoudestani ei tarvitse tehdä enää numeroa. Kun olen ihmisille ihminen, enkä mitään muuta.

 

 

Vanhat tuntevat vähiten vähemmistöjen edustajia

 

 

Vähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet ihmiset halutaankin entistä enemmän esille suomalaisessa yhteiskunnassa, selviää Eloisa yhdenvertaisuus -gallupin tuloksista. Erityisesti yli 80-vuotiaat haluaisivat näin tapahtuvan.

 

Gallupin on teettänyt Vanhustyön keskusliitto, joka koordinoi RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelmaa. Gallupissa kartoitettiin yli 15-vuotiaiden suomalaisten vähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä kohtaan kokemia asenteita.

 

Toisaalta juuri ikääntyneet tuntevat muihin ikäryhmiin verrattuna vähiten vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. ”Vaikka heillä on ollut eniten aikaa tutustua muihin ihmisiin”, sanoo gallupin toteuttaneen Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Hänen mukaansa tämä kertoo yhteiskunnan muutoksesta.

 

Eloisa yhdenvertaisuus -gallupista on tulkittavissa, että iäkkäät suhtautuvat vähemmistöihin nuorempia varautuneemmin. Tämä herättää kysymyksiä muun muassa siitä, miten vähemmistöjä edustavat vanhukset otetaan vastaan esimerkiksi vanhainkodeissa. Joutuvatko vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat takaisin kaappiin?

 

Vanhustyön keskusliiton tutkija Minna Pietilä sanoo, että paras lääke ennakkoluuloja vastaan on tottuminen, tutustuminen ja asioiden tekeminen normaaliksi. Tulosten mukaan ne, jotka tuntevat vähemmistöjen edustajia, suhtautuvat vähemmistöihin myös avoimimmin. ”Monella on ennakkoluuloja siksi, että ajatukset perustuvat vain mielikuviin. Iäkkäät ovat eläneet kulttuurissa, jossa vähemmistöt ovat olleet esillä korkeintaan kielteisessä valossa.

 

Palvelutalojen henkilökuntaakin voisi Pietilän mukaan kouluttaa käsittelemään sitä, että asukkaat eivät ole samasta puusta veistettyjä.