Alkuun
17.4.2015
Päivi Kerola

Portaita ylös pyörätuolilla

 

Pyörätuolilla voi skeitata. Kysy vaikka Aleksi Kirjoselta ja Henry Mannilta

 

Kun Henry Manni, 22, sujauttaa itsensä pöydän ääreen, se muistuttaa kertalaakista onnistunutta taskuparkkia Helsingin keskustassa iltapäiväruuhkan aikaan.

 

Sellainen on Mannille ja Aleksi Kirjoselle, 21, kulkupelin peruskäsittelyä. Silloin kuin muilta treeneiltään joutavat, he käyvät laskemassa pyörätuoleillaan skeittiramppeja. Välillä he ovat tehneet kiusaa kauppakeskusten vartijoille temppuilemalla liukuportaissa.

 

Kirjosen bravuuri on voltti pehmustetulle alustalle. Haaveena on oppia tekemään sama kovalle maalle.

 

”Sen on tehnyt neljä ihmistä maailmassa.”

 

Pyörätuolikelaaja Kirjonen ja kuulantyöntäjä Manni ovat myös huipputason vammaisurheilijoita, joilla on kovat tavoitteet ensi syksynä Qatarissa pidettäviin MM-kisoihin.

 

”Viimeksi saatiin pronssia kumpikin, eli sitä lähdetään parantamaan. Eikä kukaan hopeaa tavoittele”, Manni sanoo.

 

Vielä suurempana tavoitteena häämöttävät Rion paralympialaiset vuonna 2016. Niissäkin molempien tähtäimessä on kulta.

 

Miten huippu-urheilu ja vaarallisen näköiset temput sopivat yhteen?

 

”Mitään loukkaantumisia ei ole ikinä sattunut, kop kop, ehkä jokin pieni ruhje on joskus tullut”, Kirjonen sanoo.

 

Kunnon varusteet suojaavat, ja kisojen alla he ottavat rauhallisemmin.

 

Manni huomauttaa, että kikkailutaitojen ansiosta oman pyörätuolin hallitsee paremmin, mikä lisää turvallisuutta arjessa.

 

”Siinä oppii liikkumaan osittain esteellisessä ympäristössä, mitä normaaliympäristö oikeastaan aina on. Auttaa tosi paljon arkiliikunnassa, jos pääsee yli pienistä kynnyksistä”, hän kertoo.

 

”Tai osaa nousta pari porrasta kaiteen avulla”, Kirjonen jatkaa.

 

Mutta eivät he arjen sujumisen vuoksi aloittaneet temppuiluaan. Vaan koska se on hauskaa.

 

 

Kirjonen ja Manni ystävystyivät peruskoulun jälkeen Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa.  Siellä kumpikin aloitti tavoitteellisen urheilun liikuntaneuvojaopintojen ohessa. Pajulahti on sisäoppilaitos, ja pojat asuivat kämppiksinä.

 

”Mitä siinä nyt voi olettaa, kun kaksi vilkasta poikaa tutustuu. Aloitettiin skeittirampeista ja portaista, vähän yllytettiin toisiamme”, Kirjonen sanoo.

 

Tätä nykyä he käyvät noin kerran kuukaudessa erilaisissa tapahtumissa puhumassa ja opettamassa pyörätuolin käsittelyä, esimerkiksi miten sillä kaadutaan oikeaoppisesti. (Leuka rintaan, kädellä ei saa ottaa vastaan.)

 

Esiintymiset hoidetaan oman yrityksen kautta. Heillä on nettisivut, Facebook-sivu, videoita YouTubessa ja hyvä käsitys siitä, että itsensä esiin tuominen on nykyajan urheilijalle tärkeää.

 

”Jos ei ole missään esillä, ei kukaan halua tukea. Firmojen taloustilanne on sellainen, että mitään säälisponsoreita ei saa”, Kirjonen sanoo.

 

Enemmän mieltä lämmittävät silti pikkupojat, jotka alkavat tunnistaa videoista. Ja ne ihmettelijät ja kuvaajat rampin laidalla.

 

”On siistiä huomata, että pystymme tekemään jotain, mitä terveet ei.”

 

 

Aleksi Kirjonen

s. 29.5.1993, asuu Porvoossa.

Ensikipinä heittolajeihin viidennellä luokalla, kun liikunnanopettaja pyysi paralympiavoittaja Markku Niinimäen koululle esittelemään vammaisurheilua. Nyt Niinimäki on Kirjosen valmentaja.

Käyttää pyörätuolia synnynnäisen alaraajahalvauksen takia.

2014 EM-kultaa keihäässä ja pronssia kuulantyönnössä (vammaluokitus F56).

2013 MM-pronssi 2013 kuulantyönnössä tuloksella 12,73.

2012 Lontoon paralympialaisissa 11. kuulantyönnössä ja 12. keihäänheitossa.

Viimeistelee oppisopimuskoulutustaan liikuntaneuvojaksi.

 

 

Henry ”Henkka” Manni

s.18.6.1992, asuu Lohjalla.

Innostui ratakelauksesta vuonna 2004 katsottuaan Leo-Pekka Tähden paralympiavoittoja tv:stä.

Pyörätuolissa raajojen toimintaan vaikuttavan keskushermostosairauden vuoksi.

2014 EM-kulta 100, 200, 400 ja 800 metrin pyörätuolikelauksessa T34-luokassa.

2013 MM-pronssi 200 metrin kelauksessa T34-luokassa.

Opiskelee oppisopimuksella merkonomiksi, liikuntaneuvojaopintojensa lopputyönä kehitti pyörätuoliversion pesäpallosta.

 

 

 

Video: Sabrina Bqain ja Annukka Pakarinen