Alkuun
30.11.2015
Teksti: Annina Vainio, Video ja kuvat: Nina Karlsson

Musiikki saa muistisairaankin muistamaan

Musiikin voima on valtava. Vaikka muistisairas ei olisi puhunut vuosiin, rakas laulu saattaa herättää hänessä niin vahvoja tunteita ja muistoja, että hän pystyy muistamaan ja laulamaan kappaleen sanoja useita säkeistöjä.

 

Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistisairaiden vertaistukiryhmän jäsenet kuuntelivat lempikappaleitaan. Katso, millaisia reaktioita tutun sävellyksen kuuleminen heissä herätti.

 

 

 

 

Musiikki aktivoi molempia aivopuoliskoja

 

Alzheimerin tautia sairastavat ihmiset pystyvät tunnistamaan tuttua musiikkia ja muistamaan laulun sanoja vielä taudin loppuvaiheessakin.

 

Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ohjaajan Kirsti Salinin mukaan asiaa selittää musiikin ja tunteiden vahva yhteys. Musiikki tuo muistot esiin.

 

“Se on meillä sydämen sykkeessä kulttuureihin ja kansallisuuksiin katsomatta”, Salin sanoo.

 

Hän ohjaa lievässä muistisairauden vaiheessa olevien alle 65-vuotiaiden vertaistukipäivätoimintaa.

 

Miten muistisairas, joka ei muutoin puhu, kykenee kuitenkin laulamaan?

 

Selitys löytyy päästämme. Puheentuotto tapahtuu pääsääntöisesti aivojen vasemmalla puolella otsalohkon sivulla, kun taas puheen ymmärtämiseen ihminen tarvitsee sekä vasenta että oikeaa aivopuoliskoaan.

 

Puheen kielellisen perussisällön ymmärtämiseen vasemman puolen ohimolohkon takaosa ja päälakilohko ovat tärkeitä, aivojen oikea puoli taas prosessoi puheen tunnesisältöä ja äänenväriä.

 

Musiikin kuuntelu ja prosessointi tarvitsee molempia aivopuoliskoja. Hyräily hahmotetaan oikeassa aivopuoliskossa, sanat ja rytmi vasemmassa.

 

Musiikilla voidaan vaikuttaa molempiin aivopuoliskoihin, ja se aktivoi aivoja monipuolisesti. Muun muassa siksi musiikilla on tärkeä terapeuttinen ominaisuus. Laulaminen antaa onnistumisen kokemuksia myös niille ihmisille, joiden puhekyky on heikentynyt.

 

“Ainakin musiikki piristää mieltä ja nostaa tunnetta, että ‘kas, mä olen edelleen mukana’”, kuvailee helsinkiläinen, vuonna 1935 syntynyt Bjarne Nygård.

 

Hän osallistuu yhdistyksen Liikunnan iloa -ryhmään, jota ohjaa projektivastaava Krista Karhumäki.

 

Erityisesti vanhat kappaleet herättävät muistisairaissa muistoja. Karhumäki kertoo, että yleensä muistisairauden edetessä lähimuisti heikkenee ja vanhat asiat voivat muistua mieleen tarkastikin.

 

“Siksi muistisairailla on paremmin muistissa ne kappaleet, joita he ovat kuunnelleet lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisiällä.”

 

Lisätietoa musiikista ja aivoista löytyy esimerkiksi tästä Racetten, Bardin ja Peretzin vuonna 2006 julkaisemasta tutkimuksesta.