Alkuun
15.5.2015
Juha Ruoho ja Markus Vähälä

Mies, joka päätti olla pingviini

 

Miehen kokoinen pingviini istuu keskittyneesti pöydän ääressä edessään kynä ja paperia. Hän kirjoittaa: ”Miksi kaiken pitäisi olla yhteistä?” Pingviini nousee, kerää tavaransa ja astuu ulos aurinkoon. Hän avaa sateenvarjonsa, pudottaa avaimet maahan ja lukitsee itsensä lasiseen kasvihuoneeseen syömään kakkua. Kaupunkilaiset kerääntyvät katsomaan pingviiniä. Hän hymyilee ja katsoo ihmisiä. Kummat ovat sisällä ja kummat ulkona? Kummallisia kummatkin.

 

 

 

 

Juha Ruoho on kekseliäs nelikymppinen mies, joka luo taiteellisesti mielenkiintoisia tilanteita ja kuvia. Diivan elkein Juha näyttelee teatteriesitysten keskiössä reagoiden lavan tapahtumiin. Valokuvissa hän on Valkoinen jättiläinen. Eino Leinon Hymyilevä Apollo muotoutui Juhan käsissä uuteen uskoon. Juha pystyy kytkemään yhteen elektronisia laitteita tavoilla, jotka hirvittävät asioista tietämättömiä. Lopulta Juhan ratkaisut osoittautuvat oikeiksi tavoilla, jotka eivät ole aikaisemmin tulleet muille mieleen. Joka kerta kun Juha yllättää minut, en voi olla miettimättä: onko tässä varjoon jäänyt taiteilija ja keksijä, tuntematon propellipää?

 

 

Juhan puheesta saattaa olla vaikea saada selvää. Juha puhuu vähän, mutta asiaa. Juhan itselleen valitsema elämäntapa on hänelle tärkeä ja hän on valmis perustelemaan omat valintansa ja taistelemaan niiden puolesta. Juha on rohkea ja pyrkii selittämään omaa ajatteluaan kirjoittamalla perustelunsa paperille. Hän ei arkaile pukeutua hämähäkkimieheksi ja laulaa ruotsinlaivan karaokessa syysmyrskyssä kappaletta Titanic. Hänellä on punaiset kengät ja vaaleanpunainen stetson täynnä led-valoja. Juha on mies, jolla on Downin oireyhtymä. Juha on samanikäinen kuin minä, meillä on samat vaivat ja samat mieltymykset. Tunnenko Juhaa kohtaa sääliä vai kateutta? Miten voisin elää yhtä rikasta elämää kuin Juha?

 

 

 

 

Koska jokainen voi muuttua muiden avulla, kysyin Juhalta miten yhteiskuntaa voisi muuttaa paremmaksi kaikille elää? Juha kirjoitti vastauksensa:

 

”Siellä ei näy ketään. Käydään tutkimassa taloa. Jos teillä on ongelmia, selvittäkää ne keskenänne. Eino Leino. Itse en voi kertoa sinulle ongelmia, henkilökuntaa tai oppilas. Sähkömagneettinen asiakas. Näen sinut kelloni kamerasta. Digitaalinen DNA virtaa kädessä.”

 

 

Kuvat: Pekka Elomaa