Alkuun
1.2.2016
teksti: Marianne Heikkilä kuva: Antti Vettenranta

Vaikuttaminen on valintoja

Olen kotiapulaisten ja mummien kasvattama keskiluokkainen perheenäiti, joka on saanut vaikuttaa kolmannella sektorilla, kirkossa, mediassa, yritysmaailmassa sekä yliopistolla. Jokaisessa työyhteisössä on ollut erilaisia osaajia, jotka ovat vaikuttaneet minuun ja ympäröivään yhteiskuntaan enemmän kuin mitä esimiehenä olen kyennyt vaikuttamaan. Perheessä koen hetkittäin onnistumisen tunteen siitä, että olen voinut vaikuttaa tyttärelle ja pojalle välittyvään työssäkäyvän naisen malliin. On mahdollista sovittaa työ ja perhe, on mahdollista saada perhe ja olla töissä kodin ulkopuolella.


Jos jotain haluaisin elämäni aikana vahvistaa suomalaisissa perheissä ja kodeissa, niin lähivaikuttamista. Meillä jokaisella on lähipiiri, johon vaikutamme niin hyvässä kuin pahassa. Lähivaikuttaminen edellyttää vastavuoroisuutta, jolla on pitkät perinteet ihmiskunnan historiassa. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta, kunnioituksesta, läsnäolosta ja kiinnostuksesta toisen elämää kohtaan jättää varhaislapsuudessa jäljet, kuten niiden puuttuminen. Yksikin aikuinen voi tämän päivän tutkimuksen valossa lähivaikuttaa lapseen ja nuoreen sekä heidän tulevaisuuteensa merkittävästi.


Helsingin Sanomissa 31.1.2016 oli Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) toimitusjohtaja Velipekka Nummikosken haastattelu, jossa hän toteaa, ettei koskaan unohda mummia. ”Elämä opetti, että se mikä lopulta ratkaisee, riippuu enemmän kodin henkisestä kuin aineellisesta perinnöstä.” ”Numpin” viesti on tärkeä ajassa, jossa vihapuhe, rasistiset mielenilmaukset ja eriarvoistuminen saavat jalansijaa: Vaikuttaminen lähtee yksilöistä, henkisestä perinnöstä, jonka haluamme välittää seuraaville sukupolville. Varallisuus tai yhteiskuntaluokka voivat vaikuttaa aineelliseen perintöön, mutta henkinen perintö siirtyy ihmiseltä ihmiselle, immateriaalisti, sydämestä toiseen.


Tänään työelämässä olevien on hallittava vaikuttajaviestintä, vaikuttavuusinvestoiminen, vaikuttavuuden arviointi sekä lobbauksen alkeet. Jos haluaa edistää menestystä organisaatioissa, on saatava ihmiset toimimaan yhdessä, vaikuttavammin. Mikään vaikuttaminen, yksilö-, yhteisö tai politiikkavaikuttaminen, ei voi toimia organisaation erillisenä toimintana, vaan sen tulee olla luonnollinen osa strategista päätöksentekoa ja jatkuvaa toimintaympäristön analysointia. Minulle esimiehenä ja sidosryhmävaikuttajana vaikuttaminen on johtamisen ja viestinnän työkalu, jolla haluan syventää organisaatiomme painoarvoa tavoitteidemme mukaisesti.


Muutos on jatkuvaa ja toimintaympäristöä on arvioitava joka hetki. Tiedämme, että tänään vaikuttavuutta voidaan mitata tutkimuksilla, mielipidemittauksilla, mediaseurannalla, työryhmien ja lainsäädännön etenemisellä sekä päättäjien tavoitteita, ohjelmia ja linjauksia seuraamalla.


Mikäli haluamme vaikuttaa päättäjiin, yhteiskuntaan ja maailmanpolitiikkaan, meidän on samalla tunnistettava minkälaista maailmaa haluamme olla rakentamassa. Tämän lisäksi on osattava visioida mahdolliset tulevaisuudenkuvat ja muutossuunnat. On myös kyettävä arvioimaan, minkälaisilla käytössä olevilla keinoilla tavoitteita voi edistää.


Sanotaan, että poliittisen vaikuttamisen keinot ovat monimutkaistuneet ja on entistä vaikeampaa osata äänestää lukuisissa vaaleissa alati vaihtuvia hallituksia ja päättäjiä. Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt ovat yhä useammin tuoneet esille uusia osallisuuden ja vaikuttamisen kanavia, joissa kuka tahansa voi antaa äänensä kannattamansa asian puolesta. Tällaisia osallisuutta ja demokratiaa vahvistavia, lainsäädäntöäkin muuttavia toimintoja ovat olleet esim. Ravintolapäivä, yhteisen taivaan alla ruokailut, Siivouspäivä, vaatevallankumouspäivä, Satokausikalenteri, Nappi naapuri, Suurella sydämellä tai turvapaikanhakijoille järjestetyt ja vapaaehtoisten ylläpitämät toimintamuodot kotouttamisen tueksi. Kansalaisjärjestöt ovat olleet myös merkittäviä vaikuttajia ihmis- ja eläinoikeus-, ympäristö- ja ilmastonmuutos- sekä kansanterveys- ja hyvinvointivaikuttamisessa.

Helmikuussa esittelemme Inhimillisissä Uutisissa elämämme vaikuttajia, kuluttajien vaikuttamisen keinoja, monimuotoisia ja yksilön elämää tukevia toimintamalleja sekä professori Anne Birgitte Pessin uutta Myötätunnon mullistava voima –tutkimushanketta työyhteisöissä. Haastattelemme myös lapsia siitä, miksi on tärkeää hallita arkea.


Vaikuttaminen lähtee kodista ja ruohonjuuritasolta, se ei ole helppo taiteenlaji, mutta siinä voi harjaantua lähtemällä mukaan tekemään ja osallistumaan. Mummoni sanoin: ”Enemmän kuin valittamista, kannattaa aina harjoittaa vaikuttamista.”


Marianne Heikkilä
Inhimillisiä uutisia päätoimittaja helmikuu 2016
Marttaliiton toiminnanjohtaja, Martat-lehden päätoimittaja
 

Olen ollut mukana vaikuttajaviestintäoppaassa, jonka voi ladata/tilata täältä.