Alkuun
22.9.2015
Teksti: Päivi Kerola, Video & kuvat: Sabrina Bqain ja Nina Karlsson

Kitarasankari ja katujen mies

Kaikki ovat kuulleet Rubberduck Jonesin soittoa. Harva tuntee Nisse Rikaman, joka pitää vanhaa taiteilijanimeään riesana. Mielen sairastuminen vei hänet rappiolle, mutta nyt musiikki kuljettaa taas elämää.

 

 

”Jotkut on ylistäneet mua maasta taivaaseen, jotkut taas pilkanneet sitäkin enemmän”, sanoo Nisse Rikama, 55.

 

Sama mies soitti aikanaan Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen kitaristina nimellä Rubberduck Jones. Tunnetuin bändin tuon ajan kappaleista on Tahdon rakastella sinua. Sen kitarasoolon Rikama soitti 19-vuotiaana.

 

Rikama on myös mielenterveytensä kanssa painiva skitsofreenikko, joka on heikoimpina hetkinään asunut kaduilla ja varastanut ruokansa ja pullonsa.

 

Enää sellaiseen ei ole tarvetta. Nyt hän asuu entisen Lapinlahden sairaalan pihapiirissä Alvi ry:n kuntoutusasuntolassa, on asunut jo pitkään. Olohuoneen nurkassa on kahdeksan kitaraa, seinät on koristeltu hindujumalien ja Marilynin kuvilla ja kaksi shakkilautaa odottaa pelaajia. Joka puolella on tilpehööriä.

 

”Kun täällä on sotkuista, äiti tiuskii mun päässä. Mutta se siitä”, Rikama kuittaa.

 

Syviä pudotuksia ja nopeita nousuja

 

Nisse Rikama oli sukunimeltään vielä Poutanen, kun hän erosi Pelle Miljoonan yhtyeestä suuren suosion kynnyksellä loppuvuodesta 1979 ja vetäytyi vintille maalaamaan. Katoamista ihmeteltiin.

 

”Mä sain sen vain päähäni. Mulla oli omat motiivit. Luovuus alkoi kärsiä, tarvitsin luovan tauon”, hän sanoo.

 

Taukoa seurasi työpaikka leipomossa ja potkut ryyppäämisen takia. Rikama oli ajautumassa alkoholismin partaalle, kunnes hän tapasi ex-puolisonsa Sannan.

 

Musiikki palasi elämään. Rikama soitti progea Hurmos-yhtyeessä ja sai Sannan kanssa lapsen. Sitten 1990-luvun taitteessa kaikki jotenkin sulkeutui.

 

”Tuli grunge, joka ei mua niin kiinnostanut. En löytänyt omille ajatuksilleni tilaa. Yhteydet katkeilivat, enkä pystynyt Sannan kanssa selvittämään asioita. Sitten hän sanoi, että oletko valmis, nyt hän kutsuu lääkärin.”

 

Lääkäri kirjoitti lähetteen Hesperian mielisairaalaan. Rikama ajatteli, että kuukauden tai parin kuluttua hän on jälleen työkunnossa.

 

”Sairaalassa menikin puolitoista vuotta.”

 

Rikama on ollut sairaalassa myöhemminkin, mutta ensimmäistä kertaa hän pitää merkityksellisimpänä. Mielenterveyspotilaan asemaan asettuminen oli vaikeaa.

 

”Suvun mielestä jakomielitautiin sairastuminen oli yhtä kuin kuolema.”

 

Myös suhde Sannaan päättyi jonkin aikaa myöhemmin. Kun asunto meni alta, Rikama vajosi alemmas kuin koskaan aiemmin. Hän nukkui rappukäytävissä, varasteli sen mitä tarvitsi. Välillä kaverit tarjosivat ravintolailtoja.

 

”Sitä kesti ehkä pari kuukautta. Sitten otin kuntoutuskotiin yhteyttä, että pääsisi heittiöasemasta pois.”

 

Hoito auttoi ja luovuus palasi, mutta yhteydet sukuun eivät. Mummo sanoi Rikamalle, että Hesperiaan meneminen tarkoitti perinnön menettämistä.

 

Aika kääntää uusi lehti

 

Rikama kokee olevansa nyt samantapaisessa käännekohdassa kuin Pelle Miljoona & 1980:stä lähtiessään. Hän erosi vastikään mielenterveyskuntoutujien Los Hermos Bandista. Rikama ehti soittaa nelisentoista vuotta yhtyeessä, jonka hän uskoo pian nousevan tunnetummaksi.

 

Hän haluaisi olla jo oma itsensä Rubberduck Jonesin sijasta. Aikanaan taitelijanimen oli tarkoitus olla hauska viittaus sarjakuvien antisankareihin. Myöhemmin siitä on tullut riesa.

 

”Sillä nimellä on saatu tehtyä minusta itsestäni koominen hahmo. En suutu siitä, mutta se ei vastaa todellisuutta. Se ei vastaa mun arvoa ihmisenä.”

 

Nyt Rikama aikoo keskittyä omaan trioonsa ja uusiin kappaleisiinsa. Hän laulaa ne itse, koska muiden suuhun omakohtaiset tekstit eivät vain sopisi.

 

”Onko egoistista ajatella, että pitää jättää jälki? Jos voin jättää musiikistani jonkin tiedon jälkipolville, jos joku saa siitä jotain, koen että olen täyttänyt tehtäväni taiteilijana”, Rikama sanoo ja miettii.

 

”Musiikilla pystyy ohjaamaan ihmiskohtaloita. Musiikilla pystyy tuomaan ihmisille takaisin sen, mitä heiltä on viety.”