Alkuun

FAKTA: sulkemalla korkin estettäisiin monen lapsen turha kehitysvamma

 

Suomessa syntyy entistä useammin lapsia, joilla on jonkinasteinen alkoholin aiheuttama vamma.

 

Tällaisia äidin päihteiden käytön vuoksi vaurioituneita FASD-vauvoja arvioidaan olevan vuosittain jopa 600–3 600, kertoo Kehitysvammaliitto. Määrä vastaa 1–6:ta prosenttia kaikista syntyvistä lapsista. Vielä viime vuosikymmenellä FASD-lapsien määräksi arvioitiin enintään tuhat vastasyntynyttä vuodessa.

 

Lyhenne FASD tulee sanoista Fetal Alcohol Spectrum Disorders. Termi kuvaa sitä, miten monenlaisia vaikutuksia äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa. FASD-lapsella saattaa olla esimerkiksi keskittymisen, tarkkaavaisuuden ja sosiaalisen käyttäytymisen ongelmia. Pahimmillaan seurauksena voi olla vaikea kehitysvamma.

 

Kehitysvammaliiton suunnittelija Sari Somer kertoo, että raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on yksi merkittävimpiä kehitysvammaisuuden aiheuttajia länsimaissa – ja ainoa, jonka aiheuttama haitta olisi täysin estettävissä.

 

Kaikista päihteistä juuri alkoholi aiheuttaa eniten sikiövaurioita.

 

 

ÄIDIT JUOVAT ENEMMÄN KUIN ENNEN

 

FASD-lapsia syntyy enemmän kuin ennen, koska äidit käyttävät raskauden aikana aiempaa enemmän alkoholia.

 

Suomalaisnaisten alkoholinkulutus on ylipäätään lisääntynyt: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan se on lähes kuusinkertaistunut viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana. Maailman terveysjärjestö WHO:n tilastojen mukaan suomalaisnaisten juominen on eurooppalaisittain verrattuna runsasta.

 

”Kyseessä ei ole pelkästään runsaasti juovien ongelma, vaan yleisessä tietoisuudessa raskausajan juomisestakin olisi parantamisen varaa”, Somer sanoo.

 

Hän muistuttaa, että lääkärit suosittelevat alkoholinkäytön nollalinjaa raskausaikana.

 

”Alkoholinkäytön turvallista rajaa raskauden aikana ei tunneta. Siksi on parempi olla ottamatta lainkaan.”

 

Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen painottaa, että alkoholinkäytöstä pitäisi pitäytyä jo siinä vaiheessa, kun pariskunta suunnittelee perheenlisäystä – ei vasta raskauden toteamisen jälkeen.

 

”Moraalisaarnoja ei tarvita, vaan realistista tietoa.”

 

 

VAIKEA DIAGNOSOIDA

 

Arvio FASD-lasten määrästä perustuu kansainvälisiin selvityksiin. Sen sijaan toteutuneiden FASD-tapausten tunnistaminen ja diagnosointi on vaikeaa.

 

”Usein diagnosoidaan aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD – tai sitten ei diagnosoida sairautta ollenkaan. On vaikea todistaa, että äiti on juonut raskausaikana”, Somer sanoo.

 

Hänen mukaansa edes terveysalan ammattilaiset eivät tiedä FASD:sta riittävästi, ja siksi merkittävä osa lapsista jää ilman FASD-diagnoosia.

 

A2-Kehitysvammaisilta Yle 2:ssa tiistaina 10. helmikuuta kello 21 alkaen.

 

Teksti: Annina Vainio

 

 

 

FAKTA

 

Mikä FASD?

  • Alkoholi on myrkky, joka läpäisee istukan ja häiritsee sikiön kehitystä. Sikiövaurioiden laajaa kirjoa kuvataan termillä FASD (Fetal Alcohol Spectrum Disorders).
  • Vaurioiden vakavin muoto on FAS (Fetal Alcohol Syndrome) eli sikiön alkoholioireyhtymä. Siitä kärsivien lapsien kasvonpiirteet ovat poikkeavat, ja heillä esiintyy kasvuhäiriöitä.
  • Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain 600–3 600 äidin päihteiden käytön vuoksi vaurioitunutta lasta. Lisätietoa arviosta Åse Fagerlundin väitöstutkimuksessa (2013): http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88878/fagerlund_ase.pdf?sequence=2
  • FASD:ia arvioidaan esiintyvän 1–6 prosentilla suomalaislapsista. Italiassa esiintyvyys on tutkimusten mukaan 2,3–6,3 prosenttia. Tietyissä osissa Etelä-Afrikkaa esiintyvyys arvioidaan maailman korkeimmaksi (jopa 7 prosenttia).
  • Niissä länsimaissa, jossa FASD:ia on tutkittu, FASD:n esiintyvyysluvut ovat suurempia kuin esimerkiksi autismikirjon häiriöiden, Downin oireyhtymän tai CP-oireyhtymän.
  • Kehitysvammaliitto aloittaa maaliskuussa kolmivuotisen FASD-projektin, jossa FASD-nuorille järjestetään vertaistukiryhmiä. Lisäksi liitto perustaa tukea ja tietoa jakavan osaamisverkoston, joka yhdistää asiantuntijat, FASD-nuoret ja näiden adoptio- sekä sijaisvanhemmat.