Alkuun
11.5.2016
teksti: Sanna Kontkanen, kuva: Wikimedia Commons

Asiantuntijat: Suomalaiset eivät ole samassa veneessä

Luottamus tulevaan horjuu, sillä suomalaiset eivät ole samassa veneessä.

 

Suomalaisten luottamus tulevaan horjuu. Kysyimme asiantuntijoilta, miten luottamus palautetaan. Voima siihen saattaa löytyä järjestötoiminnasta.

 

Suomalaisten luottamus kansalaisten tasa-arvoon on murenemassa. Suomalaiset eivät luota talouteen. Suomalaisten luottamus median rapisemassa. Suomalaiset eivät luota poliitikkoihin.

 

Kun katsoo uutisotsikoita, vaikuttaa siltä, että me emme luota enää oikein mihinkään. Miten tässä näin on päässyt käymään ja miten ihmeessä luottamus saadaan palautettua? Vaasan yliopiston aluetieteen professorin Hannu Katajamäen mukaan nyt siihen olisi oikea momentum: Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta.

 

”Juhlavuodessa on potentiaalia. Siinä voisi olla se kaivattu kipinä, mikäli se tehdään oikein. Tarvittaisiin kansalaisten tasolla oleva juhla.”

 

Vaikka ajat ovat haastavat, toivoa ei Katajamäen mukaan ole menetetty. Hän uskoo, että voima löytyy vahvasta kansalaisyhteiskunnasta, eli kansalais- ja järjestötoiminnasta.

 

”Paikallisuus, alhaalta ylöspäin, pienuuden logiikka. Ihmisten välistä voimaa ei pidä aliarvioida.”

 

Nykyisin korostetaan sosiaalisen pääoman tärkeyttä. Sillä tarkoitetaan yhteisön sisäistä jäsenten välistä kykyä toimia yhdessä. Sosiaalisen pääoman ytimenä on luottamus. Kaikista pitäisi huolehtia. Ketään ei jätetä. Katajamäen mielestä vahvaa taloutta korostetaan liikaa. Suomessa eletään taloudellisesti vaikeita aikoja, ja ihmiset ymmärtävät sen. Katajamäki toivoo päättäjien sanovan asiat suoremmin, muuten puheesta tulee tyhjää, ja luottamus murenee.

 

 

Kahtiajakautunut Suomi

 

”Luottamus syntyy siitä, että ollaan samassa veneessä ja on ymmärrys samoista tavoitteista. Veneessä pitäisi olla myös mielekästä tekemistä. Suomalaiset eivät ole tällä hetkellä samassa veneessä”, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari sanoo.

 

Saari toivoo, että media ja poliitikot puhuisivat enemmän myönteisistä siirtymistä ja asioista, mitkä alkavat mennä oikeaan suuntaan. Hän pitää suorastaan virkistävänä, että valtiovarainministeri totesi hiljattain talouden kasvavan hieman.

 

”Jakolinjojen muodostuminen pitäisi saada kuitenkin estetyksi. Hyvät siirtymät ovat kasautuneet ja osa ihmisistä menestyy. Osa on jäänyt jälkeen ja eriytynyt. Myös leikkaussäästöt kohdistuvat tiettyihin ryhmiin, kuten lapsiperheisiin. Samaan aikaan pakolliset menot kasvavat ja toimeentulotuen tarve lähestyy. Varsinkin heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat nyt tulevaisuudentoivoa. Heidät pitäisi saada samaan veneeseen.

 

 

Muutos ennen kuin on liian myöhäistä

 

Eivät suomalaiset tyystin toivottomuuteen ole vajonneet. Ainakin toisiinsa suomalaiset luottavat poikkeuksellisen paljon – enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämä ilmenee European Social Surveyn tutkimustuloksista. Tutkimusyhtiö T-Media vuosittain tekemän Kansan arvot -tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat vahvasti erityisesti koulutusjärjestelmään, poliisiin ja terveydenhuoltojärjestelmään.

 

Huhtikuisen Tilastokeskuksen luottamusindikaattorin mukaan 35 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen talouden paranevan seuraavan vuoden aikana. Luku on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Arviot työttömyydestä ja säästämismahdollisuuksista kuitenkin heikkenivät.

 

Professori Juho Saari korostaa, että pelkkä keskiarvojen tarkastelu ei riitä. Hyvin pärjäävät todennäköisesti luottavat enemmän, heikommassa asemassa olevat vähemmän.

 

Sekä Saari että Hannu Katajamäki uskovat kuitenkin tulevaan. Katajamäki kehottaa ihmisiä toimimaan ennakoivasti. Pitäisi olla aktiivinen myös silloin, kun asiat ovat hyvin. Ihmiset heräävät liian myöhään.