Alkuun
25.11.2016
teksti: Elina Teerijoki, kuvat: Jussi Vierimaa

A-killan monikulttuuriset kasvot

 

Turun A-killassa on harvinaisen paljon maahanmuuttajajäseniä. Useimmilla ei edes ole päihdetaustaa. Miksi he oikein viihtyvät siellä?

 

Pirtinpenkeillä istuu joukko uusia suomalaisia. Sumuisena loppusyksyn iltapäivänä suomen kielen ja kulttuurin ryhmässä harjoitellaan adjektiiveja: millainen on synnyinmaa, millainen Suomi?

 

Enimmäkseen somalialaissyntyisistä koostuva ryhmä on yksi monista kotoutumisryhmistä ympäri Suomea, mutta erikoista on sen toimintaympäristö. Pirtinpenkeillä istutaan Turun A-killan tiloissa. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton A-kiltatoiminta on suunnattu päihdekuntoutujien tukemiseen, mutta Turussa A-kilta on alkanut kiinnostaa myös maahanmuuttajia, joilla ei ole päihdetaustaa. Ilmiö on Suomen A-killoissa ainutlaatuinen.

 

Maahanmuuttajat ovat löytäneet A-killan osittain sattumalta. Puheenjohtaja Ahto Heinonen oli kertomassa A-killan toiminnasta muutama vuosi sitten tilaisuudessa, jossa paikalla oli myös maahanmuuttajia.

 

”Toivotin tervetulleiksi tutustumaan, ja aluksi kävi pari katsomassa. Pian alkoi puskaradio toimia. Maahanmuuttajia pidetään meillä hyvin ja kunnioitetaan ihmisinä, joten he tulevat mielellään uudelleen. Ainoa vaikeus on kielivaikeus, mutta se on ylitettävissä”, Heinonen sanoo.

 

Turun A-killan jäsenistä useampi kuin joka neljäs (27 prosenttia) on ulkomaalaistaustaisia. Eniten on venäläisiä, somalaisia ja virolaisia; kansallisuuksia on kaikkiaan 22. Miehiä ja naisia on jäsenissä nyt yhtä paljon.

 

Halimo Hassan, Maliyuun Abdullahi, Faadumo Raage ja Shamso Hussein kertoivat kartan avulla synnyinmaastaan Somaliasta.

 

 

Työkokeilusta vapaaehtoiseksi

 

Suomen kielen ja kulttuurin ryhmä on toiminut pari vuotta, mutta maahanmuuttajat osallistuvat muuhunkin toimintaan. Moni on tullut taloon työkokeiluun ja halunnut sen jälkeen jäädä vapaaehtoistyöhön. Niin miettii myös Shamso Hussein, joka on syyskuusta asti työskennellyt A-killassa palkkatuella.

 

”Tämä on mukava työ. Tässä tapaa paljon erilaisia ihmisiä eri kulttuureista, saan jutella heidän kanssaan ja tekemistä riittää. Kun työsuhteeni päättyy, toivon, että voin jollain tavalla jatkaa täällä.”

 

Hussein on huomannut ruokajakeluissa, että moni vanhus on vailla juttuseuraa. Hän kuuntelee heitä mielellään. Suomen ryhmässä Hussein tulkkaa toisille somalialaisille, joilta suomi ei suju yhtä varmasti.

 

A-kilta järjestää tapahtumia Pääskyvuoren toimitalonsa lisäksi eri puolilla Turkua. Vastikään oltiin Jäkärlän lähiössä keittämässä ja jakamassa riisipuuroa. Järjestö saa käyttää kaupungin tiloja ilmaiseksi, kun niitä ei muuhun tarvita; kiltalaisilla on esimerkiksi uintivuoro ja puutyökerho.

 

Dogor Mukhtar Abdi, Yusuf Isman Mohamed, Siyaad Ali Abfuur ja Abdisalam Mahamud Ileye keskustelevat suomen kielen ryhmässä.

 

 

Yhdistysten yhteistyötä

 

Ahto Heinonen kertoo, että aluksi maahanmuuttajien tulo herätti epäluuloja. Asiaan otettiin kuitenkin tiukka linja: ”Sanoin, että kaikki saavat tulla meille, eikä rotusortoa hyväksytä meillä ollenkaan.”

 

A-killassa tiedetään hyvin, että maahanmuuttajayhteisöissäkin on päihdeongelmia. A-kilta yrittää näissä tapauksissa löytää kumppaniksi etnisesti saman taustaisen toimijan. Kilta tekee yhteistyötä monikulttuurisen Yhdessä-yhdistyksen kanssa.

 

”Viime kesänä tuli ryhmä somalialaisia miehiä kertomaan somalinuorten huumeongelmasta ja toivomaan yhteistyötä. Jokin somalialaisten yhdistys olisi hyvä yhteistyökumppani”, Turun A-killan toiminnanjohtaja Virpi Hokkanen sanoo.

 

Yllättävän monella killan jäsenellä päihteet eivät ole nykyinen tai edes entinen ongelma. He tulevat muista syistä: killassa on seuraa ja tekemistä. Se on monelle työttömälle tärkeää, sanoo työkokeilun A-killassa juuri aloittanut Vitali Korolkov. ”Olin vuoden ilman töitä. Jos istuu pitkään kotona, ei pää kestä. Jotkut kaverit ovat alkaneet ryyppäämään, kun ei ole mitään tekemistä.”

 

Lapsena Venäjältä Suomeen muuttanut Georgi Garankov tietää yhden syyn, miksi ulkomaalaistaustaiset viihtyvät A-killassa: se sijaitsee Suomen maahanmuuttajapitoisimman kaupunginosan, Varissuon, naapurissa.

 

 

Maahanmuuttajalähiön naapurissa

 

Pietarista pikkupoikina muuttaneet Korolkov ja Georgi Garankov edustavat A-killan suurinta ulkomaalaistaustaisten ryhmää, venäläisiä. Heillä on ehdottaa ilmeinen syy, miksi ulkomaalaisia käy killassa paljon: sijainti. Pääskyvuori on lähes 10 000 asukkaan Varissuon lähiön naapurissa. Varissuo taas on Suomen maahanmuuttajapitoisin kaupunginosa, jonka asukkaista yli 40 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.

 

Garankov ja Korolkov tekevät avustavia töitä pihalla ja ruokajakelussa, kaikkea, mitä pyydetään. Myös heitä miellyttää se, että mukana on monentaustaisia ihmisiä.

 

”Tämä on mukavaa ja mielekästä, samalla oppii vieraista kulttuureista. Venäjä on monikulttuurinen maa, ja venäläiset osaavat olla ystävällisiä erilaisille ihmisille”, Garankov sanoo.

 

Heille A-kilta on toivon mukaan välietappi matkalla kohti toisia töitä. Vitali Korolkov haluaisi töihin Uudenkaupungin autotehtaalle, Georgi Garankov suunnittelee puutavara-alan yritystä, jossa hän voisi hyödyntää kontaktejaan Pietarin seudulla.

 

A-killan toiminta onkin tarkoitettu ponnahduslaudaksi eteenpäin. Toimiminen Killassa on monelle pitkään kotona olleelle tärkeää itsetunnon kohotusta.

 

”Monella voi olla arkuutta osallistua oikein mihinkään, ja täältä saa itsetuntoa”, Virpi Hokkanen sanoo.

 

Ahto Heinonen toivoo, että A-kilta voisi jatkossa kouluttaa maahanmuuttajia esimerkiksi tukihenkilöiksi: ”Meidän on totuttava tähän, että ympärillämme on ihmisiä monesta maasta. Se on nykyaikaa.”

 

Raha-automaattiyhdistys tukee Turun A-killan toimintaa tänä vuonna 205 000 eurolla.